perunkirjoitus

Selkeä, käytännöllinen ja edullinen tapa toimittaa perunkirjoitus

Tämä sivusto luo perinteisen, maallikolle lähinnä vieraan ja juristivetoisen tavan rinnalle mahdollisuuden toimittaa perunkirjoitus maallikolle ymmärrettävällä tavalla, vaivattomasti ja kustannustehokkaasti.

Perunkirjoituksen toimittamisvaihtoehdot ovat seuraavat:

  • Perinteinen vaihtoehto, jossa Perunkirjoitustoimisto / sen uskotut miehet vastaavat perunkirjoituksen toimittamisesta kaikkineen eli Perunkirjoitustoimisto hankkii kaikki tarvittavat asiakirjat, hankkii sopimuksesta selvityksen omaisuuden arvosta (asunto-osakkeet ja kiinteistöt) arvosta, antaa mahdollisen testamentin tiedoksi, laatii ja toimittaa perukirjaluonnoksen osakkaille, toimittaa perunkirjoituskutsun ja perunkirjoituksen uskottuina miehinä ja toimittaa lopuksi allekirjoitetun perukirjan liitteineen kuolinpesän osakkaille, viranomaisille ja pankkeihin. On mahdollista, että Perunkirjoitustoimiston edustaja toimii myös pesän ilmoittajana.
  • Omatoimivaihtoehto, jossa kuolinpesä/sen edustaja itse hankkii Perunkirjoitustoimiston antamin ohjein tarvittavat asiakirjat ja huolehtii perunkirjoituksen jälkeisistä toimista Perunkirjoitustoimiston vastatessa perukirjan oikeellisuudesta ja perunkirjoituksen toimittamisesta. Perunkirjoitustoimiston henkilökunta toimii uskottuina miehinä.
  • Perhevaihtoehto eli kuten vaihtoehto 1 tai 2, mutta kuolinpesän osakkaat toimittavat keskenään perunkirjoituksen Perunkirjoitustoimiston laatiman valmiin luonnoksen perusteella; tällöin uskotut miehet ovat kuolinpesän osakkaita tai muita läheisiä. Tämä vaihtoehto on lainmukainen ja vastaa nykypäivän todellisuutta, jossa perukirjassa ilmoitettavat tiedot perustuvat valtaosin kirjalliseen tai muutoin maallikonkin hankittavissa olevaan selvitykseen.
  • Kirjeenvaihtoperukirja. Perukirja allekirjoitetaan kirjeenvaihtona tai sähköisesti, esimerkiksi, jos osakkaat asuvat ulkomailla.

 

Perunkirjoitus – yleistä

Perunkirjoitus on Perintökaaressa säädetty lakimääräinen ja pakollinen toimitus, jossa laadittavassa perukirjassa luetteloidaan kuolinpesän oikeudenomistajat, vainajan ja lesken omaisuus ja velat, testamentti, avioehtosopimus ja muut tarvittavat asiakirjat sekä kuolemasta johtuneet hautajais- ym. kulut.

Perunkirjoitukseen kutsutaan ja siihen saavat osallistua kaikki kuolinpesän oikeudenomistajat eli kuolinpesän osakkaat sekä ns. toissijaiset perilliset ja testamentinsaajat sekä leski. Perunkirjoitus on toimitettava 3 kk:n kuluessa kuolemasta tai haettava sanotussa määräajassa lykkäystä perunkirjoituksen toimittamiseen verotoimistosta.

Perukirja on asiakirja, jonka perusteella toimitetaan ositus ja perinnönjako sekä perintöverotus. Perukirjan ja sen liitteiden avulla siirretään peritty omaisuus perillisen nimiin tai realisoidaan omaisuus kuolinpesän nimissä.

Tässä kirjoituksessa avioliitosta ja leskestä lausuttu tarkoittaa myös rekisteröityä parisuhdetta ja rekisteröidyn parisuhteen leskeä.

Periaatteessa perunkirjoitus tulee toimittaa vainajan kotipaikkakunnalla. Käytännössä näin ei tarvitse toimia, eikä ”väärästä” toimittamispaikkakunnasta aiheudu käytännössä sanktioita.

Perukirja on toimitettava verotoimistoon kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta.

Perintöverovelvollisuudesta

Perunkirjoitusvelvollisuuden laajuudesta määrätään Perintö- ja lahjaverolaissa seuraavasti:

Perintöveroa on suoritettava:

-perintönä tai testamentilla saadusta omaisuudesta, jos perinnönjättäjä asui kuolinhetkellä Suomessa, seuraa perillisten perintöverovelvollisuus Suomeen ja siksi perunkirjoitusvelvollisuus selvittämään perinnön määrä.

-samoin ulkomailta Suomessa vakituisesti asuvalle tuleva perintö on Suomessa lähtökohtaisesti perintöverotettava

-lisäksi perintönä tai testamentilla saadusta Suomessa olevasta kiinteästä omaisuudesta sekä sellaisen yhteisön osakkeista tai osuuksista, jonka varoista enemmän kuin 50 prosenttia muodostuu Suomessa olevasta kiinteästä omaisuudesta seuraa vainajan ja testamentin saajan asuinpaikasta huolimatta perintöverovelvollisuus, jolloin toimitetaan omaisuudesta joko perunkirjoitus tai annetaan erillinen perintöveroilmoitus.

Valtioiden välisin verosopimuksin voidaan määrätä, kumpi valtio eli vainajan kotipaikan valtio vai omaisuuden sijaintipaikan valtio verottaa perinnöstä.

Perintökaaren 20 Luvussa määrätään perunkirjoituksen aineellinen sisältö.

Perukirjan käytännön luonteesta

Veroilmoitukseen verrattava

Perukirja on veroilmoitukseen verrattava totuusvelvollisuuksin allekirjoitettava osakas-, asiakirja- ja omaisuusluettelo, johon kirjataan kuolinpesän oikeudenomistajat, vainajan ja lesken varat ja velat ja liiteasiakirjat.

Ei tahdonilmaisu

Perukirja ei ole tahdonilmaisu, eikä oikeustoimi eli perunkirjoitus ei ole oikeutta luova toimi. Perukirja ei voi olla sinänsä pätemätön tai mitätön, eikä perunkirjoituksessa voida ratkaista oikeuskysymyksiä kuten testamentin pätevyyttä tai ennakkoperintöä koskeva erimielisyys tai määrätä sitovasti omaisuuden arvostamisesta.

On korjattavissa ja täydennettävissä

Vääränsisältöinen perukirja oikaistaan täydennys- tai oikaisuperukirjalla.

Perunkirjoitustoimitus

Perunkirjoitus on oikeudenomistajille varattu tilaisuus saada tieto vainajan jälkeensä jättämistä määräyksistä (testamentti) ja vainajan varallisuusoikeudellisesta asemasta kuolinhetkellään. Oikeudenomistajilla on oikeus saada perukirjaan merkityksi lausumansa.

Vaihtoehtoja perunkirjoitukseen

Käytännössä perunkirjoitus voidaan toimittaa myös kirjeenvaihtona allekirjoittaen tai vain osakasten kesken siten, että myös uskotut miehet ovat osakkaita tai muita maallikoita.

Perukirja-arvot eivät ole sitovia

Perukirjaan kirjatut omaisuusarvot eivät sido osakkaita. Sitova arvonmääritys tapahtuu perunkirjoituksen jälkeen jakotoimituksessa.

Perukirja laaditaan sekä jakoa että perintöverotusta varten

Tästä johtuen perintöverotettavat varat voivat olla erisuuret kuin jaossa huomioonotettavat varat. Samoin perintöverotukseen toimitettavat liitteet eivät ole samat kuin jaossa käytettävät liitteet.

Valtio perii, jos ei perillisiä

Jos vainajalta ei jäänyt perimyspolvessa olevia perillisiä tai testamentinsaajia, Suomen valtio perii perittävän.

 

Ketkä perivät ja ketkä tulee kutsua perunkirjoitukseen?

Perunkirjoitukseen kutsuttavat:

Perunkirjoitukseen kutsutaan kaikki kuolinpesän osakkaat, leski sekä ns. toissijaiset perilliset ja toissijaiset testamentinsaajat.

Osakkaat eli perilliset ovat:

  1. Sukulaiset ja aviopuoliso, jotka ovat perimyspolvessa Lue lisää
  1. Yleistestamentinsaajat

Testamentinsaajista  kutsutaan ne, jotka ovat yleistestamentinsaajia eli joille on määrätty kokonaan tai murto-osa vainajan koko omaisuudesta.

  1. Aviopuoliso perillisenä 

Aviopuoliso/rekisteröity parisuhdekumppani, jos vainaja kuoli avioliitossa/rekisteröidyssä parisuhteessa lapsettomana ja jättämättä jälkeensä testamenttia. Lesken kuoltua ensiksi kuolleen puolison perilliset perivät pääsäännön mukaan puolet lesken omaisuudesta.

  1. Aviopuoliso

Aviopuoliso aina riippumatta, onko avio-oikeutta vai ei vainajan omaisuuteen.

  1. Aikaisemmin kuolleen aviopuolison perilliset lesken kuolinpesässä 

Kohdan 2 tarkoittamassa tapauksessa lesken kuoltua myös aikaisemmin kuolleen aviopuolison perilliset tämän lesken kuolinpesän osakkaina.

Lisäksi perunkirjoitukseen kutsutaan seuraavat, jotka eivät ole kuolinpesän osakkaita:

  1. Kohdan 3 (aviopuoliso perillisenä) tarkoittamassa perunkirjoituksessa ensin kuolleen aviopuolison perilliset

Eli ns. toissijaiset perilliset, vaikka perivät osuutensa vasta lesken jälkeen.

  1. toissijaiset yleistestamentinsaajat, joille on määrätty tietty omaisuus ensisijaisen testamentinsaajan jälkeen
  1. Entinen aviopuoliso

Vainajan entinen aviopuoliso, jos ositusta ei ole toimitettu. Käytännössä entinen aviopuoliso kutsutaan harvoin, jos ei ole tiedossa, että ositus on varmasti toimittamatta ja ositettavaa omaisuutta on. Jos ei kutsuta, perukirjaan merkitään, että ositus on toimitettu, mikä on normaali ja todennäköisesti oikea ilmoitus, jos avioerosta on pitkä aika tai ositettavaa omaisuutta ei juuri ole ollut. Lainhuutoa haettaessa, asunto-osaketta rekisteröitäessä ja kun kyse on normaalia tasoa suuremmista rahavaroista voidaan vaatia osituskirja ennen rekisteröintiä tai rahavarojen tai vastaavan realisointia.

  1. Erityistestamentinsaajat eräissä tapauksissa

Lisäksi voidaan kutsua myös erityistestamentinsaajat eli ne, joille määrätty jokin merkittävä omaisuusesine kuolinpesästä (asunto, kiinteistö); laki ei kutsumiseen velvoita.

Perunkirjoituksen toimittamiseen tarvittavat henkilöt

Pesänhoitaja

Perunkirjoituksen osalta pesänhoitaja on lain perusteella se henkilö, joka vastaa perunkirjoitukseen ryhtymisestä valitsemalla uskotut miehet. Käytännössä pesänhoitaja on kuolinpesän asioiden yleishoitaja, joka toimii yhteistyössä uskottujen miesten kanssa perunkirjoituksen toimittamiseksi. Pesänhoitaja järjestää hautajaiset; selvittää / tietää, missä pankissa vainajan pankkitilit ovat; antaa uskotuille miehille tietonsa vainajan sukulaisista ja perunkirjoitukseen vaikuttavista asioista; voi tietää vainajan luotettuna testamentin sijainnin tai olla saanut sen säilytettäväkseen; hankkii usein saldotodistukset ja toimituttaa tallelokeron luetteloinnin.

Pesänhoitaja on ensisijaisesti lähin kuolinpesän osakas eli leski tai vanhempiensa asioita eniten hoitanut lapsi tai muu läheinen. Myös avopuoliso, joka ei ole kuolinpesän osakas, voi olla pesänhoitaja sovittuaan siitä osakkaiden kanssa. Vainaja voi testamentilla määrätä, kuka on pesänhoitaja.  Lue lisää

Pesänilmoittaja

Pesänilmoittaja ilmoittaa ja allekirjoituksellaan vahvistaa kuolinpesän varat ja velat. Useimmiten pesänilmoittaja on sama henkilö kuin pesänhoitaja. Pesänilmoittajalla on oikeus lausua perunkirjoituksessa uskottujen miesten määräämistä omaisuusarvoista oman kantansa. Laissa pesänhoitajan tehtävä määrätään lyhyesti seuraavasti: Perintökaaren 20 luvun 6. § 1. momentin mukaan: ” Pesän ilmoittakoon se, joka hoitaa pesän omaisuutta tai muutoin on sen tilaan parhaiten perehtynyt”

Uskotut miehet

Uskotut miehet vastaavat perunkirjoituksen toimittamisesta kaikkineen mukaan lukien omaisuuden arviointi. Käytännössä uskottuina miehinä toimivat perunkirjoitustoimiston edustajat. Lue lisää

Esteellisyydestä eli voiko pesänhoitaja, pesänilmoittaja tai uskottu mies olla esteellinen

Vastaus on yksiselitteisesti ei. Kellään näistä ei ole kelpoisuusvaatimuksia, eikä sukulaisuuteen tai vastaavaan perustuvaa esteellisyyttä. Myös kuolinpesän osakas voi toimia uskottuna miehenä.

Perunkirjoituksen toimihenkilöiden toimivalta

Ei pesänhoitajalla, ei pesänilmoittajalla eikä uskotuilla miehillä ole päätösvaltaa ratkaista oikeuskysymyksiä kuten testamentin pätevyyttä tai tarkoitusta, ennakkoperinnön luonnetta tai määrää ja niihin verrattavia asioita. Tämä johtuu siitä, että perunkirjoitus on luettelointitilaisuus, jossa kirjataan vain tosiseikat. Mahdolliset tulkinnat ratkaistaan pesänselvityksessä, osituksessa ja perinnönjaossa.

 

Perunkirjoituksen kulku käytännössä

Käytännössä perunkirjoitus alkaa sillä, että pesänhoitaja antaa Perunkirjoitustoimistolle toimeksiannon huolehtia perunkirjoituksesta ja antaa Perunkirjoitustoimistolle valtakirjan hankkia saldotodistukset sekä muun tarvittavan selvityksen perunkirjoitusta varten. Usein pesänhoitaja tai joku osakkaista hankkii itse joko kaikki tai osan tarvittavista asiakirjoista.

Samalla Perunkirjoitustoimisto selvittää, että käytännössä perunkirjoitus voidaan toimittaa myös kirjeenvaihtona allekirjoittaen tai vain osakasten kesken siten, että myös uskotut miehet ovat osakkaita tai muita maallikoita ja Perunkirjoitustoimisto laatii vain perukirjan, eikä osallistu itse toimitukseen uskottuina miehinä.

Kun tarvittavat asiakirjat on hankittu, laaditaan perukirjaluonnos pesänhoitajan hyväksyttäväksi, minkä jälkeen toimitetaan perunkirjoitus, ja sen jälkeen perukirja liitteineen toimitetaan verotoimistoon ja muille tahoille.

Jollei kuolinpesää jätetä jakamattomaksi, perunkirjoituksen jälkeen toimitetaan ositus ja/tai perinnönjako määrämuodossa laadittavalla jakokirjalla.

Jos omaisuuden jaosta ei päästä yhteisymmärrykseen, kuolinpesään määrätään pesänselvittäjä- ja pesänjakaja, joka ratkaisee riidat päätöksellään. Jakopäätöksestä voi valittaa edelleen käräjäoikeuteen.

Perunkirjoitukseen ryhtyminen

Toimet perunkirjoitusta varten; luettelo selvitettävistä asioista/hankittavista asiakirjoista

  • Kuolinpesän oikeudenomistajien selvittäminen eli sukuselvityksen hankkiminen
  • Testamentin ja avioehtosopimuksen olemassaolon selvittäminen
  • Sen selvittäminen ennalta, luopuuko joku perinnöstään tai testamentista
  • Selvitys vainajan aikaisemmasta/aikaisemmista avioliitosta/avioliitoista ja siitä, onko ositus/ositukset toimitettu
  • Tallelokeron tarkistaminen
  • Asunnossa käyminen
  • Omaisuus- ja velkaselvityksen hankkiminen; vainaja ja leski
  • Asuntoirtaimisto
  • Selvitys vainajan ja lesken eläessään luovuttamista ennakkoperinnöistä
  • Aiemmin kuolleen puolison perukirjan / jakokirjan hankkiminen
  • Ylivelkainen kuolinpesä / todistus ulosotossa olevien velkojen määrästä, jos niitä on
  • Pesän velkojen ja poistojen selvittäminen
  • Vainajan ja lesken kuolemanvaraisvakuutusten selvittäminen
  • Lesken oikeus pitää kuolinpesään kuuluva asunto ja koti-irtaimisto jakamattomana hallussaan
  • Lesken oikeus; vetoaako leski oikeuteensa olla luovuttamatta tasinkoa
  • Perunkirjoituspäivästä sopiminen ja perunkirjoituskutsun laatiminen ja toimittaminen
  • Perunkirjoitustilaisuus
  • Perukirjan sisältö käytännössä

 

Omaisuuden arvostus perukirjassa

Pankkitilien saldot ja arvopapereiden/sijoitusrahasto-osuuksien kuolinpäivän arvo saadaan rahalaitosten saldotodistuksista.

Asunto-osakkeet ja kiinteistöt arvostetaan varovaiseen käypään arvoonsa. Käytännössä arvosta voi alentaa 10-20 %. Perintöverotusta toimittaessaan verottaja selvittää toteutuneiden ja verrattavissa olevien asunto-osakkeiden ja kiinteistöjen kauppojen verottajalle toimitettujen varainsiirtoverolaskelmien perusteella, hyväksyykö se perukirjaan merkityn arvon perintöverotuksen perustaksi.

Ulkomailla oleva omaisuus ilmoitetaan aina Suomessa kotipaikan kuollessaan omanneen vainajan jälkeen laadittavassa perukirjassa. Myös ulkomailla olevat  asuinhuoneisto-osakkeet ja kiinteistöt ilmoitetaan aina perukirjassa, vaikka niistä ei verosopimuksen perusteella määrätäänkään perintöveroa Suomessa.

Verottajan sivuilta on ladattavissa erilliset omaisuuden arvostusohjeet (pdf-tiedosto)  perintö- ja lahjaverotusta varten:  ”Varojen arvostamista perintö- ja lahjaverotuksessa koskevan Verohallinnon ohjeen päivittäminen”

Verottaja hyväksyy alhaisetkin vapaa-ajan kiinteistöjen arvot, jos ne perustellaan. Vierekkäisetkin rantakiinteistöt voivat olla eriarvoiset rannan laadusta, ilmansuunnasta ym. johtuen.

Keskimääräisiä kiinteistöjen ja myös peltomaan kauppahintoja voi tarkistella Maanmittauslaitoksen sivuilta.

http://www.maanmittauslaitos.fi/kauppahintatilastot

Metsämaan keskimääräiset hehtaariarvot ovat verottajan mukaan seuraavat:

 

 

Maakunta euroa/ha
Uusimaa 5000
Varsinais-Suomi 4800
Satakunta 4300
Ahvenanmaa 3600
Keski-Suomi 3200
Kanta-Häme 5100
Pirkanmaa 4200
Päijät-Häme 4500
Kymenlaakso 3800
Etelä-Karjala 4000
Etelä-Savo 3800
Pohjois-Karjala 2900
Pohjois-Savo 3000
Etelä-Pohjanmaa 2600
Pohjanmaa 3000
Keski-Pohjanmaa 2400
Pohjois-Pohjanmaa 1800
Kainuu 1600
Lappi 1300

Perukirjassa on ilmoitettava myös lesken henkivakuutukset ja eläkevakuutukset ja niistä sellaiset, jotka ovat takaisinostettavissa vainajan kuolinhetkellä. Niiden arvosta vähennetään laskennallinen vero.

Myös ns. kapitaaliosopimukset on ilmoitettava. Niitä ei koska muille kuolemanvaraisvakuuutuksille myönnetty 35 000 €:n alennus ts. vakuutuskorvauksesta verotetaan vain sen 35.000 € ylittävä osa.

Omaisuuden arvostamisessa perunkirjoituksessa on aina otettava huomioon se, onko vainajan omaisuus tarkoitus myydä heti tai muutaman vuoden kuluessa kuolemasta. Perintöverotuksessa vahvistettu omaisuuden arvo katsotaan luovutusvoittoveroa laskettaessa lähtökohtaisesti omaisuuden hankintahinnaksi ja toteutuneen myyntihinnan ja perintöverouksessa vahvistetun arvon erotuksesta määrätään luovutusvoittovero, joka vuonna 2016 on 30 tai 32 % eli enemmän kuin 1-perintöveroluokan perintöveron korkein marginaalivero. Ks. tarkemmin linkki

 

 

Perinnöstä luopuminen

Perinnöstä luopumisesta joko perimyspolvessa olevana perillisenä tai testamentinsaajana on tehtävä ilmoitus viimeistään perunkirjoituksessa ja käytännössä sitä ennen, jotta uskotut miehet voivat hankkia välttämättömän lisäsukuselvityksen luopujan sijaan tulevista perillisistä. Jos luopuja on ryhtynyt pesään, on luopumisoikeus ilman perintöverovelvollisuutta menetetty. Perinnöstä luovuttaessa perillisiä ovat ne, jotka olisivat perineet testamentin tekijän, jos luopuja olisi kuollut ennen vainajaa. Testamentista luovuttaessa tulkinnan lähtökohta on se, että sijaan voi tulla vain perimyspolvessa oleva. Tätä olettamaa voidaan testamentin tulkinnalla muuttaa.

Perinnöstä luovutaan yleensä perintöveron säästämiseksi siirtämällä omaisuus yhden sukupolven yli tai sen estämiseksi, että perintö ulosmitataan perillisen veloista.

Perinnöstä luopumisilmoitus voidaan tehdä ennen perittävän kuolemaa kirjallisesti perittävälle tai hyväksymälllä testamentti tai kuoleman jälkeen kirjallisesti kuolinpesälle tai maistraatille. Kuolinpesälle tiedoksianto toimitetaan sille pesän osakkaalle, jonka hallussa pesä on tai pesänhoitajalle. Jos kuolinpesä on usean osakkaan yhteisessä hallinnossa, tiedoksianto voidaan toimittaa yhdelle heistä.

Ulosottokaari 81 §
Perinnöstä luopuminen

Velallisen oikeutta perintöön tai testamenttiin ei saa ulosmitata, jos velallinen osoittaa, että hän on:

1) perittävän eläessä luopunut oikeudestaan perintöön perintökaaren mukaisesti;

2) perittävän kuoleman jälkeen antanut kirjallisen luopumisilmoituksen tiedoksi kuolinpesälle niin kuin hallintolain 57 §:n 2 momentissa säädetään; tai

3) perittävän kuoleman jälkeen jättänyt luopumisilmoituksen kotipaikkansa maistraattiin tallettamista varten.

Sen jälkeen kun ulosmittauspäätös on täytäntöönpantu, velallinen ei voi sitovasti luopua oikeudestaan perintöön.

Velallisen tulee viipymättä ilmoittaa luopumisilmoituksen tallettamisesta pesän osakkaille ja hallinnolle.

Kuolinpesäosuuden ulosmittaamisen jälkeen on luopumisoikeus menetetty.

 Testamentinsaajan kuoleminen ennen perittävää; vaikutus perukirjaan

Jos testamentinsaaja kuolee ennen perittävää, eikä testamentissa ole määräystä sijaantulijoista kuoleman varalta, testamentinsaajaksi määrätyn perilliset astuvat  sijaa perillisinä, jos heillä olisi ollut oikeus periä perittävä. Testamentin tulkinnalla voidaan sijaantulijoiden piiriä laajentaa. Jollei sijaan tulevaa testamentinsaajaa ole, testamentattu omaisuus jaetaan kuolinpesän osakkaiden kesken.

 

Testamentin ja avioehtosopimuksen olemassaolon selvittäminen

Testamentti

Yleisimmin vainaja on jättänyt testamentin kotiinsa tai tallelokeroonsa tai jollekin perilliselleen tai muulle läheiselle. Jos alkuperäistä testamenttia ei löydy kotoa tai muutoin vainajan hallusta, tarkistetaan tarvittaessa kaikista rahalaitoksista, onko niissä tallelokeroa vainajan nimellä. Lisäksi tutkitaan vainajan asunto testamentin tai sen peruuttamisasiakirjan löytämiseksi. Useimmiten joku läheisistä tietää testamentista ja sen sijainnin. Perintökaaren lähtökohta on se, että vainaja on peruuttanut testamenttinsa, jos sitä ei ole alkuperäisenä hänen hallussaan kuollessaan ts. kotona tai tallelokerossa tai erillisen säilyttämissopimuksen perusteella jollakulla.

 Testamentinsaajan kuoleminen ennen perittävää; vaikutus perukirjaan

Jos testamentinsaaja kuolee ennen perittävää, eikä testamentissa ole määräystä sijaan tulijoista kuoleman varalta, testamentinsaajaksi määrätyn perilliset astuvat sijaan perillisinä, jos heillä olisi ollut oikeus periä perittävä. Muukin sijaantulija voidaan  testamentin tulkinnalla katsoa vainajan tarkoitukseksi sijaantulijasta. Jollei sijaantulevaa testamentinsaajaa ole, testamentattu omaisuus jaetaan kuolinpesän osakkaiden kesken.

Avioehtosopimus

Avioehtosopimus merkintöineen sen rekisteröinnistä säilytetään vainajan/lesken toimesta kotona tai tallelokerossa. Avioehto on voimassa, vaikka alkuperäinen allekirjoitettu avioehtosopimus olisi kadonnut, koska avioehtosopimus voidaan peruuttaa vain uudella avioehtosopimuksella. Jos avioehtosopimuksesta ei ole luotettavaa selvitystä, tiedon sen laatimisesta ja tallentamisesta saa minkä tahansa maistraatin avioehtoasiainrekisteristä, josta voi myös tilata avioehtosopimuksen jäljennöksen.

 

Selvitys vainajan aikaisemmasta/aikaisemmista avioliitosta/avioliitoista ja siitä, onko
ositus/ositukset toimitettu

Jos avioliitto on päättynyt aiemmin kuolleen puolison kuolemaan, liitetään aiemmin kuolleen aviopuolison perukirja ja mahdollinen osituskirja aina perukirjaan.

Mikäli vainajalla on ollut aikaisempia avioliittoja, jotka ovat päättyneet avioeroon tai puolison kuolemaan, hankitaan selvitys, onko ositus toimitettu. Jos osituskirjaa ei ole ja avioerosta on pitkä aika, eikä ositettavaa omaisuutta tiettävästi ei ole, merkitään perukirjaan, että ositus on tiettävästi toimitettu.

Ositus tarkoittaa sitä, että avioliiton purkauduttua toimitetaan ositus, jossa pääsäännön mukaan ositettava omaisuus jaetaan aviopuolisoiden kesken puoliksi. Enemmän omistava antaa tasinkona hyvitystä siten, että kummankin omaisuus on yhtä suuri. Jos ositusta ei ole toimitettu, on myös aikaisemman aviopuolison omaisuus avioliiton purkautumishetkellä luetteloitava perukirjassa tai hankittava aikaisemmalta aviopuolisolta todistus siitä, että ositus on toimitettu.

Jos aviopuolisoiden välillä on ollut avio-oikeuden molemmin puolin poissulkeva avioehtosopimus, se liitetään perukirjan liitteeksi ja todetaan, että omaisuuden erottelu on toimitettu.

 

Vainajan asunnossa käyminen ja sen asiakirjoihin/irtaimistoon tutustuminen

Kukaan kuolinpesän osakas tai muu henkilö ei saisi käydä vainajan asunnossa yksin. Tämä kielto estää lausumat siitä, että jokin asiakirja tai esine, joka on ollut aikaisemmin vainajalla on käynnin johdosta hävinnyt. Perintökaaren lähtöolettama on, että testamentti on peruutettu, jos se ei ole ollut vainajan hallussa kuolinhetkellä (kotona, tallelokerossa, säilytettävänä kolmannella sopimuksen perusteella). Uskotut miehet käyvät vainajan asunnossa vain, jos se on tarpeen irtaimiston katselmuksen toimittamiseksi.

 

Selvitys omaisuudesta ja veloista

Pankkitilien saldot ja arvopapereiden/sijoitusrahasto-osuuksien kuolinpäivän arvo saadaan rahalaitosten saldotodistuksista. Saldotodistuksen voi tilata kuka tahansa kuolinpesän osakas. Pankit myös toimittavat pyynnöstä todistuksen vainajan kotiosoitteeseen.

Asunto-osakkeiden osalta selvitetään pinta-alan ja huonejärjestyksen lisäksi asunnon hallintaan oikeuttavien asunto-osakkeiden numerot ja osakkeisiin mahdollisesti kohdistuva taloyhtiön velkaosuus. Isännöitsijäntodistusta ei tarvitse hankkia, jos osakkeiden numerot ja pinta-ala ja huonejärjestys on tiedossa. Velkaosuustodistus on maksuton. Tietojen pyytäjän on selvitettävä sukuselvityksellä, että on kuolinpesän osakas. Kiinteistöjen osalta hankitaan lainhuuto- ja rasitustodistukset. Ne saa kuka tahansa julkisista rekistereistä (maanmittauslaitos) tai tilaamalla Lakiumin kautta. Lainhuutotodistus osoittaa sen, jolla on lainhuuto kiinteistöön sekä voimassa olevan kiinteistörekisterinumeron. Rasitustodistus osoittaa, onko kiinteistöön kiinnitetty panttikirjoja ja jos nämä eivät ole kuolinpesän hallussa,  ne on todennäköisesti luovutettu jonkin velan vakuudeksi, josta velasta on hankittava selvitys perunkirjoitusta varten. Lesken osalta nämä tiedot hankitaan lesken suostumuksin / valtakirjalla.

Aseet ja aseenkantoluvat selvitetään. Poliisiviranomainen tutkii kaikki perukirjat ja ottaa yhteyttä, jos aseita ei ole mainittu perukirjassa; vainaja ja leski

Perukirjassa ilmoitetaan myös vainajan ja lesken osakkuudet jakamattomissa kuolinpesissä. Kuolinpesän omaisuudessa laadittu perukirja liitetään asiakirjoihin ja selvitys jäljellä olevasta jakamattomasta omaisuudesta ja perillisen osuudesta siihen ja sen arvosta merkitään perukirjaan.

 

Ylivelkainen kuolinpesä

Jos vainajan omaisuus on reilusti ylivelkainen, eikä rahallista omaisuutta ole yli hautajais- ym. kulujen katteeksi, perunkirjoituksen voi toimittaa minimiversiona. Tällöin hankitaan vain virkatodistus vainajan kuolemasta ja todistukset vainajan veloista ulosotosta. Joku omaisista tai muu läheinen ilmoittaa pesän toteamuksin, ettei pesässä ole varoja täydellisen perunkirjoituksen toimittamiseen. Kaksi uskottua miestä vahvistavat saman. Jos omaisuutta on yli hautajaiskulujen eli varoja jää jaettavaksi velkojille, on perunkirjoitus aina toimitettava. Eri sopimuksesta Lakium toimittaa myös varattoman perunkirjoitus. Palkkio on 200 €, kun kuolinpesä toimittaa virkatodistuksen, saldotodistuksen ja ulosottotodistuksen.

 

Ennakkoperinnöt

Ennakkoperintö on rintaperillisen vanhemmaltaan saama lahja, joka vähennetään rintaperillisen perinnöstä pääsäännön mukaan. Sen vuoksi rintaperillisten saamat lahjat lisätään vainajan varoihin jakolaskelmassa ja ilmoitetaan perukirjassa aikarajatta. Niistä määrätään myös perintövero. Perintöverosta vähennetään lahjasta aikaisemmin määrätty lahjavero. Ennakkoperinnön arvoksi jaossa ja perukirjassa merkitään pääsäännön mukaan/käytännössä aina lahjoitushetken arvo, joka ilmenee lahjasta toimitetusta lahjaveropäätöksestä.

Tavanomaisia lahjoja ei katsota ennakkoperinnöiksi, eikä mainita perukirjassa. Tavanomainen lahja on lahja, joka ei ole epäsuhteessa antajansa oloihin.

Jos lahjakirjassa on maininta, että lahja ei ole ennakkoperintöä, sitä ei vähennetä rintaperillisen perinnöstä. Vähennystä ei tehdä myöskään, jos olosuhteista voidaan päätellä tarkoitetun, että kyse ei ole ennakkoperinnöstä. Tästä on kyse, jos kaikki rintaperilliset ovat saaneet vastaavan ennakkoperinnön tai jos perillisiä on vain yksi.

Rintaperillisen lakiosaa laskettaessa pesän varoihin lisätään lakiosaperillisen vaatimuksesta lahjan luonteesta riippumatta ns. suosiolahja eli lahja, joka on annettu rintaperilliselle, tämän aviopuolisolle tai jälkeläiselle ja on tarkoituksensa puolesta rinnastettavissa testamenttiin eli jolla on ilmeisesti tarkoitettu suosia sen saajaa lakiosaan oikeutetun perillisen vahingoksi.Tästä syystä suosiolahja on ilmoitettava perukirjassa, jos joku osakas väittää sellaisen annetun.

Perillisen vanhempien lapsensa elättämisestä, kasvattamisesta ja kouluttamisesta aiheutuneita kustannuksia ei pääsäännön mukaan vähennetä perillisen perinnöstä. Rintaperillisen lahjana saamaa koti-irtaimisto, arvo max. 4000 €, ei myöskään vähennetä perillisen perinnöstä.

Lisäksi perintöverotuksessa 3 vuoden kuluessa ennen perittävän kuolemaa saadut lahjat perintöverotetaan niiden laadusta huolimatta aina, joten ne on ilmoitettava perukirjassa. Ilmoitusvelvollisuutta ei ole, eikä perintöverovelvollisuutta synny, jos 3 vuoden kuluessa on saatu lahjana enintään 4000 €:n arvosta koti-irtaimistoa tai perittävä on käyttänyt toisen kasvatusta tai koulutusta varten tai toisen elatukseksi taikka muutoin antanut toiselle näihin tarkoituksiin sellaisessa muodossa, että lahjansaajalla ei ole mahdollisuutta käyttää lahjoitettua määrää muihin tarkoituksiin.

Perintöriidoissa on usein kyse ennakkoperinnöistä tai vastaavista eduista, joita väitetään annetun tai saadun. Tavallaan epäoikeudenmukaista on se, että käytännössä aina ennakkoperinnön arvoksi määrätään lahjanantohetken arvo. Rahanarvon muutoksesta ja esim. arvonnoususta johtuen joku perillinen voi saada huomattavan edun siitä, että on saanut 50 m2 asunto-osakkeen lahjaksi 10 vuotta ennen sisartaan. Lahjan ensiksi saanut saa suuremman osan jäljellä olevasta perinnöstä ja on lisäksi saanut 10 vuoden pääomatulot/asumisedun asunnosta sisaren saamatta lain mukaan mitään vastaavaa hyvitystä. Nämä seikat tulee ottaa harkintaan testamenttia laadittaessa.

 

Pesän velkojen ja poistojen selvittäminen

Pesän velkoina ja poistoina ilmoitetaan kuolinhetken maksamattomat laskut kuten puhelin- ja sähkölasku sekä hautaamisesta johtuvat kulut (hautajaiset, hautakivi, ym.) ja perunkirjoituskulut sekä vainajan kuolinkuukauden vuokra tai yhtiövastike riippumatta siitä, oliko se jo kuolinhetkellä erääntynyt.

Perintöverotuksessa ei hyväksytä vähennyksiin muita vähennyksiä kuin edellä sanotut. Muut vähennykset voidaan merkitään perukirjaan, jotta ne tulevat kaikkien osakkaiden tietoon ja otetaan huomioon jaossa. Tällainen kustannus on esim. kuolinkuukauden jälkeiset yhtiövastikkeet, vakuutusmaksut ym.

 

Vainajan kuolemanvaraisvakuutusten selvittäminen

Perukirjassa on aina ilmoitettava vainajan kuolemanvaraisvakuutukset eli niiden yksilöintitiedot, edunsaajat ja vakuutuskorvaus. Tieto niistä tulee normaalitapauksessa automaattisesti vainajan postiosoitteeseen vakuutusyhtiöiltä, jotka saavat ”viran puolesta” tiedon väestökirjanpidosta vakuutusasiakkaansa kuolemasta. Vastaava ilmoitus tulee myös asianomaisesta rahalaitoksesta, jos samassa pankissa vainajalla on ollut talletuksia. Vakuutusyhtiön ilmoituksessa ilmoitetaan vakuutuksen tiedot, maksettava vakuutuskorvaus ja edunsaajat.

Vakuutuksesta ja edunsaajamääräyksestä riippuen vakuutuskorvaukset ovat verovapaita tai perintöverotettavia. Verottaja ottaa tähän lakiin perustuvan kannan perintöveropäätöksessään.
Uskottujen miesten tai pesänilmoittajan ei tule ottaa perukirjassa kantaa vakuutusten verottamiseen.

 

Lesken oikeudet

Lesken oikeus pitää kuolinpesään kuuluva asunto ja koti-irtaimisto jakamattomana hallussaan.

Leskellä on aina oikeus jäädä asumaan asuntoon tai kiinteistöön, jossa aviopari on asunut, vaikka aviopuolisoilla ei olisi avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, jos lesken omaisuuteen ei kuulu vastaavaa asuntoa. Jos leski vetoaa tähän oikeuteensa, tulee tämä merkitä perukirjaan, jotta tämä rasite otetaan perintöverotuksessa perillisten perintöveroja alentavana tekijänä huomioon.

PK 3:1 a § (25.2.1983/209)
Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu.

Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan.

Lesken ei ole pakko asua oikeutensa säilyttääkseen hallintaoikeutensa kohteena olevassa asunnossa ja hän voi sen myös vuokrata ja asua muualla.

Lesken oikeus olla luovuttamatta tasinkoa

Jos leski on varakkaampi kuin vainaja, on hänellä oikeus olla luovuttamatta tasinkoa eli hän saa pitää kaiken oman omaisuutensa siinäkin tapauksessa, että avioehtoa ei ole. Tästä on allekirjoitettava kirjallinen ositussopimus, koska tätä oikeutta ei ole, jos ositus suoritetaan lesken kuoltua.
AL 103,2 § (5.2.1965/42)
— Osituksessa, joka toimitetaan ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen, ei eloonjäänyt puoliso ole velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan ensiksi kuolleen puolison perillisille. (26.4.1991/765)

 

Perunkirjoituksen jälkeiset toimet

Perukirjan osakastietojen vahvistuttaminen

Perukirjan osakastiedot perustuvat hankittuun sukuselvitykseen. Osakastietojen oikeellisuus on mahdollista vahvistuttaa maistraatissa. Vahvistuttamisen jälkeen sukuselvitystä ei enää tarvitse esittää selvityksenä viranomaisissa/rahalaitoksissa ja sukuselvityksen ollessa laaja tämä helpottaa ja nopeuttaa kuolinpesän asioiden hoitoa. Vahvistuttaminen maksaa 73–146 € sukuselvityksen laajuuden mukaan.

Osakastietojen vahvistuttaminen varmistaa sen, että sukuselvityksen katoamisen johdosta ei myöhemmin jouduta hankkimaan sukuselvitystä uudestaan, koska verotoimistoon ei enää ole pakollista toimittaa sukuselvitystä, joten sitä ei välttämättä enää säilytetä verotoimistossa kopioiden tilaamiseksi sinne toimitettunakaan. Tämän vuoksi osakastietojen vahvistuttaminen on syytä tehdä, jos on vähintäkään epäilystä siitä, että perukirjaa ja sen sukuselvitystä tarvitaan myöhemmin esim. lainhuutoon ja sukuselvitys saattaa kotona säilytettynä hävitä.

Perukirjan toimittaminen verotoimistoon

Perukirja liitteineen toimitetaan kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta alla sanottuun verohallinnon osoitteeseen tai mihin tahansa verotoimistoon yhtenä kappaleena, joka voi olla myös kopio, koska verotoimisto ei enää säilytä perukirjojen paperikappaleita, vaan koko perukirja-aineisto kopioidaan verohallinnossa sähköiseen muotoon säilytettäväksi. Perukirjaa ja sen liitteitä ei siis todisteta oikeiksi. Liitteinä toimitetaan kopioina sukuselvitys, testamentti, avioehtosopimus, testamentin tiedoksiantotodistukset, aikaisemmin kuolleen puolison perukirja ja mahdollinen osituskirja sekä mahdolliset selvitykset omaisuuden arvosta ja jakamattomista kuolinpesistä. Saldotodistuksia ja hautajais- ym. kuitteja ei toimiteta verottajalle, koska uskotut miehet ovat tarkistaneet, että perukirjaan merkityt summat ovat oikeat. Sukuselvityksen ja aikaisemmin kuolleen aviopuolison perukirjan toimittaminen verotoimistoon ei ole enää pakollista. Tässä kehotus toimittaa myös sukuselvitys ja aikaisemmin kuolleen aviopuolison perukirja verotoimistoon perustuu siihen, että ne säilyvät ja ovat tilattavissa vuosienkin kuluttua verotoimistosta. Perukirjat käsitellään verotoimistoissa ympäri maata.

 

Verohallinto
Perintö- ja lahjaverotus
PL 760
00052 VERO

Perintökaari 20 L 9 a § (10.11.2006/960)

Jos perittävällä oli kuollessaan kotikunta Suomessa, maistraatti voi kuolinpesän osakkaan, eloonjääneen puolison, pesänhoitajan, pesänselvittäjän, pesänjakajan tai testamentin toimeenpanijan hakemuksesta vahvistaa, että kaikki pesän osakkaat ja perittävän aviopuoliso on merkitty perukirjaan, kuten 3 §:n 1 momentissa säädetään.

Vahvistusta voi hakea miltä tahansa maistraatilta. Jos maistraattien toiminnan tehostamiseksi tai tasapainoisen alueellisen kehityksen edistämiseksi on kuitenkin tarpeen siirtää vahvistuksen antamista koskevien asioiden käsitteleminen toiselle maistraatille, valtiovarainministeriön asetuksella voidaan antaa tarkemmat säännökset maistraateista, joilta toimivalta siirtyy ja joille se siirtyy, sekä toimivallan jakautumisen perusteista tehtävät vastaanottavien maistraattien kesken. Jos hakemus on otettu vastaan muussa kuin toimivaltaisessa maistraatissa, hakemus on siirrettävä viipymättä toimivaltaiselle maistraatille. Siirrosta on ilmoitettava hakijalle. (9.11.2007/1008)
Vahvistus on annettava, jos väestötietojärjestelmässä olevien tietojen tai muun saatavissa olevan selvityksen nojalla on perusteltua otaksua, että perukirjassa olevat tiedot ovat oikeat ja täydelliset.
Maistraatin on tehtävä vahvistuksen antamisesta merkintä perukirjan oikeaksi todistettuun jäljennökseen.

Perintöverotus

Perukirjan perusteella verotoimisto toimittaa perintöverotuksen. Kullekin osakkaalle lähetetään oma perintöverolippunsa. Perintöverolaskelmasta ilmenee myös, onko perintöverotuksessa hyväksytty perukirjan arvot perintöverotuksen pohjaksi. Perintöveropäätös tulee postitse 6 kk – 12 kk kuluttua siitä, kun perukirja on toimitettu verotoimistoon. Perintöveron ensimmäinen erä erääntyy n. 2 kk:n kuluttua perintöverotuspäätöksen postitse saapumisesta ja myöhempi erä 2 kk ensimmäisen erän jälkeen.

Perintöverotukseen saa hakemuksesta lykkäystä. Syy hakea lykkäystä on esim. testamenttiriitaoikeudenkäynti. Jos kuolinpesä asunto myydään, voi saatekirjeessä pyytää, että perintöverotus toimitetaan vasta, kun asunto on myyty ja kauppakirja toimitettu verotoimistoon, jotta perintöverotuksessa perintöverot määrätään asunnon toteutuneesta kauppahinnasta.

Perukirjan toimittaminen rahalaitoksiin

Jotta kuolinpesän tilejä voi käyttää tai jakaa ne osakkaille, on rahalaitoksiin toimitettava ensin perukirja samoine liitteineen kuin verottajalle. Rahalaitokset tutkivat sukuselvityksen ja muut asiakirjat voidakseen ilmoittaa kuolinpesälle, että kuolinpesän osakkaiden valtuuttama henkilö voi lopettaa pankkitilit tai tehdä niiltä nostoja ja realisoida arvopaperit tai että asianomainen perillinen, joka on jaossa saanut pankkitilin / arvo-osuustilin / sijoitusrahasto-osuuksia jako-osuuteensa voidaan kirjata tilin omistajaksi.

Asunto-osakkeiden omistuskirjaukset ja lainhuudon hankkiminen

Jos kuolinpesään kuuluu asunto-osake samat asiakirjat kuin pankille toimitetaan isännöitsijälle. Käytännössä isännöitsijäntoimistoon toimitetaan asiakirjat vasta, kun asunto-osake on perinnönjaossa jaettu, jotta perukirjan uskottu mies tekee jaon jälkeen siirtomerkinnän uudesta omistajasta osakekirjaan.

Kiinteistöjen osalta hankitaan lainhuuto Maanmittauslaitoksesta erillisellä hakemuksella, johon liitetään samat asiakirjat kuin edellä.

Perukirjan jäljennöksen toimittaminen osakkaille

Toimittamisvelvollisuudesta ei ole määräyksiä laissa. Perunkirjoitustoimisto toimittaa kaikille osakkaille sopimuksesta allekirjoitetun perukirjan kopion.

 

Muuta tiedettävää perintöasioista

  • Jakokirjan laatiminen
  • Perintöverotuksen määrästä
  •  Lesken ja alaikäisten perillisten perintöveron määrästä
  •  Lesken hallintaoikeusvähennyksen laskeminen
  •  Omaisuuden luovutusvoittoverotus ja perinnöt
  •  Osituksen toimittamatta jättäminen vaikuttaa perinnön määrään
  •  Omaisuuden vaihtaminen osituksessa
  •  Aviopuolison perintöoikeuden keskeinen ongelma ja suositusratkaisu
  • Avioehtosopimuksesta
  •  Verosuunnittelua
  •  Pesänhoitajan palkkio
  •  Pesänselvittäjän ja –jakajan määrääminen
  • Lakiosan vaatiminen