testamentti

 

 

Testamentti – yleistä

Testamentti on määrämuotoinen asiakirja, jolla testamentin tekijä määrää kuolemansa varallisuusoikeudellisista vaikutuksista. Testamentilla voidaan myös vaikuttaa perintöverojen määrään ja jättää myös perillisille valinnan mahdollisuuksia sopia perinnön jakautumisesta. Jokaisen kannattaa laadituttaa testamenttinsa. Hyvin laadittu testamentti on asiakirja, jossa yksiselitteisesti määrää omaisuuden jakautumisesta kuoleman jälkeen. Testamentin teettämisen kustannus on käytännössä mitätön, jos sitä vertaa epäselvän tai taitamattomasti laaditun testamentin mahdollisesti aiheuttaman oikeusriidan kuluihin. Kelvollisen testamentin kustannus vastaa 1-2 vuoden kotivakuutuksen hintaa.

Vuosikymmenien kokemuksen perusteella voi todeta testamenttien yleisen tason olevan varsin heikko. Varsin useissa testamenteissa ei ole esim. testamentinsaajan sijaantulomääräystä eli kuka perii, jos testementinsaaja kuolee ennen perittävää, eikä perittävä esim. dementian takia kykene laatimaan uutta testamenttia. Edellä sanotusta seurata perinnön jakautuminen vainajan tahdon vastaisesti. Konkreettinen  esimerkki tästä on vanhempiensa avioeron jälkeen toisen vanhempansa testamentin nojalla perinyt ja sittemmmin lapsettomana kuollut lapsi, joka ei ole itse tehnyt testamenttia. Jollei testamentissa ole ollut toissijaismääräystä perii kuolleen vanhemman ex-aviopuoliso lapsensa. Yhtälailla lähes kaikista testamenteista myös puuttuu (myös perintöverotuksellisesti merkittävä) määräys oikeuttaa testamentinsaaja luopumaan testamentista itse valitsemiltaan osin sijaantulevien perillisten hyväksi.

Testamentteihin liitetään vakiomääräyksenä, että kuolinpesään sovelletaan Suomen lakia, jos näin ulkomailla asuva katsoo paremmaksi. Jollei tätä määräystä ole, kuolinpesään ja perintöön sovelletaan kansalaisuudesta riippumatta viimeisen asuinvaltion lakia.

Käytännön ohjeita testamentin tekemistä harkitseville testamentin sisällöstä

Perintöasioissa suosittelen meneteltäväksi siten, että toimitetaan hallittu järjestely, jossa ensin päätetään pääperiaatteet ja sen jälkeen vaihtoehdot niiden parhaimmaksi toteuttamiseksi ja vasta sen jälkeen selvitetään verotehokkaimmat keinot halutun lopputuloksen saavuttamiseksi.

Parhaimmillaan kaikki asiat päätetään yhdessä perillisten kanssa – ainakin jos kyse on rintaperillisistä – ja siten, että testamentinsaajat myös ennalta hyväksyvät testamentin kirjallisesti. Tämä ennakkohyväksyntä ei kaikissa tapauksissa sido rintaperillistä lopullisesti.

Käytännön ohjeita testamentin tekemistä harkitseville testamentin sisällöstä

-testamentin voi aina laatia uudestaan tai muuttaa uudella testamentilla

-testamentti tulisi säilyttää muuallakin kuin kotona/tallelokerossa ja/tai luovuttaa erillisellä kirjallisella sopimuksella ulkopuoliselle säilytettäväksi, koska kotoa hävinnyt testamentti katsotaan lähtökohtaisesti  peruutetuksi

– testamentilla on mahdollista varmistaa omaisuutensa säilyvän perillisillä täysimääräisenä avioerossakin määräämällä, ettei testamentin saajien aviopuolisoilla / rekisteröidyillä parisuhdekumppaneilla ole avio-oikeutta perittyyn omaisuuteen tai sen tuottoon

-kuka testamentinsaajista perii yleistestamentilla ja kuka ja mitä  perii testamentinsaaja erityistestamentilla; yleistestamentti tarkoittaa testamenttia, jossa testamentin saaja perii vainajan koko omaisuuden tai osan siitä; erityistestamentti tarkoittaa testamenttia, jossa testamentinsaaja perii tietyn omaisuusesineen kuten esim. kesämökin tai osan siitä, rahavarat tai osan niistä tai auton

-kuka on testamentinsaajan sijaan tuleva perillinen, jos testamentinsaaja kuolee ennen perittävää tai jos sijaantulijaksikin määrätty  kuolee ennen perittävää

-useimmiten aviopuolisoiden keskinäisissä testamenteissa määrätään lesken jälkeen toissijaisiksi perillisiksi rintaperilliset ja lapsettomissa avioliitoissa erikseen yksilöidyt sukulaiset tai muut henkilöt

-vaikuttaako rintaperillisen oikeus vaatia ja saada lakiosansa testamentin sisältöön ? – lakiosa on puolet perintöosasta

-vaikuttaako testamentin sisältöön se, että leskellä on oikeus saada tasinkoa, jos puolisoiden välillä ei ole avio-oikeuden poissulkevaa avioehtosopimusta ? – tasinko on määrä ensiksi kuolleen omaisuutta, joka suoritetaan kuolinpesästä siten, että sekä vainajan/kuolinpesän että lesken netto-omaisuus on yhtä suuri

-onko joku rintaperillinen saanut ennakkoperinnön tai vastaavaa muuta etua, jonka huomioonottamisesta / huomioonottamatta jättämisestä pitää mainita testamentissa tai testamentissa selvyyden vuoksi ilmoittaa, ettei kukaan ole saanut ennakkoperintöä ?

-onko rintaperillisten saamien ennakkoperintöjen luovutusten eriaikaisuudesta johtuva arvonnousu otettava huomioon, koska ennakkoperinnöt arvostetaan sekä jaossa että perintöverotuksessa saantihetken arvoonsa ?

– otetaanko ja miten luovutettujen ennakkoperintöjen tuotto lukuun, jos tarkoitus on, että kaikki rintaperilliset saavat kaikilta osin yhtä suuren varallisuuden perintönä ?

-onko aviopuolisoiden syytä tehdä keskinäinen omistusoikeustestamentti toissijaismääräyksin rintaperillisten hyväksi vai ei ?

-saako testamentinsaaja oikeuden luopua perinnöstään murto-osittain tai jonkun tietyn omaisuuden osalta tai pidättää vain hallintaoikeuden, jolloin perintö menee sijaan tulevalle perilliselle ?

– onko aviopuolisoiden syytä määrätä leskelle lisävaroja elämisen turvaksi; tällä hetkellä leski perii 80.000 € perintöverotta ?

-jos jollekin määrätään hallinta- tai käyttöoikeus tiettyyn omaisuuteen, on määräys oltava täysin yksiselitteinen

-onko syytä määrätä, että pesästä päältäpäin varataan varat esim. 25 vuodeksi haudanhoitoon; jos määräystä ei anneta testamentissa, ei haudanhoitokuluja hyväksytä vähennykseksi perintöverotuksessa ?

-onko syytä määrätä lesken turvaksi, että rintaperillisen vaatiessa lakiosansa ensiksi kuolleen aviopuolison jälkeen (keskinäinen omistusoikeustestamentti), ei lakiosansa vaatinut saa muuta perintöä ?

-jos vakavan sairauden johdosta kuolema on lähitulevaisuudessa todennäköinen, onko syytä yksipuolisella avioehtosopimuksella lykätä rintaperillisten tai muiden perillisten maksettavaksi koituvia perintöveroja kierrättämällä omaisuutta tasinkona perintöverovapaasti leskelle ?

-onko keskinäistä testamenttia harkitsevien avopuolisoiden, joita ei verotuksessa rinnasteta aviopuolisoihin (tuloverolain 7,3 §) syytä solmia avioliitto lesken turvaksi ja perintöverojen vähentämiseksi ?

-avopuoliso ei peri ensiksi kuolleen avopuolison jälkeen mitään ilman testamenttia; avopuoliso kuuluu verotuksellisesti edullisempaan 1-perintöveroluokkaan, jos avopuolisot ovat olleet aikaisemmin avioliitossa tai heillä on tai on ollut yhteinen lapsi (tuloverolain 7,3 §); avopuolisolla ei ole ilman testamenttimääräystä oikeutta jäädä asumaan yhteiseen kotiin ja vaikka tällainen määräys testamentissa annetaan, ei se estä rintaperillistä saamasta lakiosaansa

-onko syytä määrätä testamentissa, minkä valtion lakia kuolinpesään sovelletaan ? – EU:n perintöasetus sisältää säännökset siitä, minkä maan lakia kansainväliseen perintöasiaan sovelletaan ja minkä jäsenmaan tuomioistuin on toimivaltainen perintöasiassa; pääsääntönä on, että toimivalta kuolinpesän selvityksessä ja perinnönjaossa on sen jäsenmaan tuomioistuimella, jossa perittävällä oli kuollessaan asuinpaikka, ja sovellettavaksi tulee tämän maan laki; perittävä voi kuitenkin elinaikanaan määrätä testamentilla, että hänen perintöönsä sovelletaan sen maan lakia, jonka kansalainen hän valinnan tehdessään tai kuollessaan on

-onko syytä itse määrätä, kuka lakimies toimittaa perunkirjoituksen sekä tarvittaessa pesänselvityksen, osituksen ja perinnönjaon testamentin toimeenpanijana, pesänselvittäjänä ja -jakajana ?

-onko syytä määrätä, kuka toimii pesänhoitajana

-kannattaako testamentilla perustaa yhteisomistussuhteita esim. vapaa-ajan kiinteistöihin vai testamentata se vain yhdelle perillisille ja määrätä muille aikaan sidottu käyttöoikeus ? – juristin kokemus: yhteisomistussuhteet johtavat toistuvasti epäsopuun viimeistään lastenlasten sukupolvessa (myös puolisot mukana päättämässä)

 

Testamenttimääräyksistä

 Keskinäinen omistusoikeustestamentti

Keskinäisellä omistusoikeustestamentilla määrätään siitä, että toisen kuollessa tämän omaisuus menee jälkeenjäävälle täydellä omistusoikeudella (rintaperilliset saavat lakiosansa, jos vaativat).

Keskinäisellä omistusoikeustestamentilla määrätään omaisuuden lopullinen saaja. Tulkintariitojen estämiseksi testamenttiin tulee lisätä määräys, jonka mukaan ensisaaja saa määrätä perinnöstään testamentilla.

Keskinäisessä testamentissa voi olla lisäksi myös hallinta- tai käyttöoikeusmääräys  jonkun hyväksi omistusoikeuden mennessä jälkeenjäävälle,  ks. alla hallinta- ja käyttöoikeustestamentti.

Keskinäinen omistusoikeustestamentti toissijaismääräyksin

Tämä testamentti poikkeaa yllä olevasta keskinäisestä omistusoikeustestamentista siten, että tällä testamentilla määrätään ensiksi kuolleen perinnön jakautumisesta viimeksi kuolleen jälkeen eli ketkä perivät ensiksi kuolleen osuuden viimeksi kuolleen jälkeen.

Tavallinen omistusoikeustestamentti; ns. perustestamentti

Tavallisella omistusoikeustestamentilla määrätään kuka on testamentinsaaja. Useimmiten testamenttaaja on henkiö, jolla ei ole rintaperillisiä. On syytä määrätä myös, kuka astuu sijaan perillisenä, jos testamentinsaaja kuolee ennen testamentin tekijää ja erityisesti siltä varalta, että testamentintekijä on esim. vanhuuden heikkouden vuoksi kykenemätön laatimaan uutta testamenttia.

Testamentin toissijaismääräys

Toissijainen testamentinsaaja perii vainajan testamentilla määräämän omaisuuden sen jälkeen, kun testamentin nojalla omaisuuden ensin perinyt kuolee tai jos tämä on kuollut ennen testamentintekijää; useimmiten määrätään siten, että toissijainen astuu sijaan perillisenä vain, jos ensisijainen testamentinsaaja kuolee ilman rintaperillistä.

Hallintaoikeustestamentti

Hallintaoikeustestamentilla määrätään tietyn omaisuuden hallinta jollekin määrätyksi ajaksi, yleensä eliniäksi. Hallintaoikeuden saaja ei ole perintöverovelvollinen tästä saamastaan oikeudesta. Hallintaoikeus rasittaa omistajan oikeutta. Hallintaoikeuden saaja vastaa hallinnan kohteen juoksevista kuluista ja on velvollinen säilyttämään omaisuuden siinä kunnossa kuin se oli sen saadessaan. Peruskorjauskulut maksaa omistaja. Hallintaoikeustestamentti jonkun hyväksi alentaa hallintaoikeuden kohdeomaisuuden omistusoikeuden saajan perintöveroa, koska hallintaoikeus alentaa kohteen käypää arvoa (esim. kesämökki testamentataan lapsenlapselle ja pidätetään lapsella elinikäinen hallintaoikeus jolloin säästetään yhden sukupolven perintöverot ja nekin pienenevät hallintaoikeuden johdosta huomattavasti).

Testamentissa määrätty kiinteistön hallintaoikeus voidaan kiinnittää maanmittauslaitokselle osoitetulla hakemuksella kohdekiinteistöön, jolloin omistaja ei voi myydä kiinteistöä säilyttämättä hallintaoikeutta ja hallintaoikeus säilyy hallintaoikeuden saajalla myös, jos kiinteistö ulosmitataan omistajan veloista. Hallintaoikeuden haltija saa myös vuokrata hallinnan kohdetta.

Käyttöoikeustestamentti

Käyttöoikeus on kuin hallintaoikeus ilman oikeutta luovuttaa kohdetta ulkopuolisen käyttöön tai hallintaan ja on usein myös ajallisesti määrätty esim. vapaa-ajan kiinteistöön määrätty käyttöoikeus vuosittain 2 viikoksi. Myös käyttöoikeus kiinteistöön voidaan kiinnittää.

Määräys oikeudesta luopua omistusoikeustestamentista kokonaan tai osittain

Tämä testamenttimääräys antaa ensisaajalle, joka keskinäisessä omistusoikeustestamentissa useimmiten on leski, oikeuden luopua testamentin määräämästä omistusoikeudesta tietyn omaisuuden tai kaiken omaisuuden suhteen, jolloin leskelle määrätään perintövero vain perinnöksi valitsemastaan omaisuudesta. Vastaava määräys voi olla myös tavallisessa omistusoikeustestamentissa, jossa on toissijaismääräys. Käytännössä myös sijaan tulevat perilliset määrätään testamentissa. Tällä määräyksellä testamentinsaajalla on oikeus pidättää yksinomaan hallintaoikeus testamentattuun omaisuuteen tai sen osaan ilman veroseuraamuksia. Vaikka hallintaoikeus vähentää omistusoikeudensaajan perintöveron määrää, ei hallintaoikeudesta määrätä sen saajalle perintöveroa.

Erityistestamentinsaaja/t

Erityistestamentinsaaja perii tietyn yksilöidyn omaisuuden tai osan siitä ja yleistestamentinsaaja testamentin koko omaisuuden tai osan siitä. Erityistestamentinsaajalle voidaan myös määrätä tämän tietyn yksilöidyn omaisuuden toissijainen saaja tai sijaantuleva saaja.

Ennakkoperinnöt

Ennakkoperinnöt ts. rintaperillisten vainajalta tai leskeltä näiden elinaikana saamat lahjat lisätään ilman aikarajaa lahjaverotuksessa vahvistetusta lahjaveroarvostaan kuolinpesän varoihin jako-osuuksia määrättäessä. Jos lahjakirjassa on maininta, että sanottu lahja ei ole ennakkoperintöä tai jos kaikki rintaperilliset ovat saaneet saman lahjan, ei sitä katsota ennakkoperinnöksi. Tavanomaisia lahjoja ei katsota ennakkoperinnöksi. Jos joku rintaperillisistä on saanut ennakkoperinnön määräyksin, ettei se ole ennakkoperintöä, kyse voi olla suosiolahjasta, joka otetaan huomioon muiden rintaperillisten lakiosia laskettaessa. Testamentissa ilmoitetaan, onko ennakkoperintöjä annettu ja miten ne otetaan huomioon jaossa (lahjoitushetken arvo, arvonnousu ja tuotto huomioon). Ennakkoperinnöistä annettu tarkka testamenttimääräys vähentää perintöriitoja. Tarvittaessa on syytä myös testamentilla määrätä, ettei rintaperillisen esittämä vaatimus toisen rintaperillisen saamasta ennakkoperinnöstä vaikuta enentävästi vaatimuksen esittäneen rintaperillisen perintöön. Arvonnousun ja tuoton huomioon ottaminen edellyttää juristin kanssa neuvottelun.

Lakiosan vaatimisen sanktiointi

Testamentissa voidaan määrätä, että jos rintaperillinen vaatii lakiosansa ensisaajalta/ käytännössä leskeltä ensiksi kuolleen aviopuolison jälkeen, tämä perillinen saa vain lakiosansa, mutta jos ei vaadi lakiosaansa leskeltä, tämä rintaperillinen saa koko perintöosansa. Tämä tulee kyseeseen, kun testamentissa on määrätty ensisaajaksi leski ja toissijaisiksi rintaperilliset.

Avio-oikeusmääräys

Testamentin tekijä voi testamentissa määrätä, että testamentinsaajan aviopuolisolla tai rekisteröidyllä parisuhdekumppanilla ei ole avio-oikeutta perillisen testamentilla perintönä saamaan omaisuuteen tai sen sijaan tulleeseen omaisuuteen, eikä omaisuuden tuottoon. Tämä määräys on yleinen ja se tehdään, jotta omaisuus säilyy suvussa. Jos tätä määräystä ei ole ja jos perillisen avioliitto purkautuu, eikä puolisoiden välillä ole avioehtosopimusta, saadut perinnöt otetaan mukaan osituksessa jaettavana omaisuutena, vaikka toinen aviopuoliso ei olisi vastaavia perintöjä vielä omilta vanhemmiltaan saanut. Sovitteluvaatimus tämän seurauksen kohtuuttomuudesta ei menesty.

Kuolinpesään sovellettavan lain määrääminen

Onko syytä määrätä testamentissa kuolinpesään sovellettavan valtion laki ? – EU:n perintöasetus sisältää säännökset siitä, minkä maan lakia kansainväliseen perintöasiaan sovelletaan ja minkä jäsenmaan tuomioistuin on toimivaltainen perintöasiassa; pääsääntönä on, että toimivalta kuolinpesän selvityksessä ja perinnönjaossa on sen jäsenmaan tuomioistuimella, jossa perittävällä oli kuollessaan asuinpaikka, ja sovellettavaksi tulee tämän maan laki. Perittävä voi kuitenkin elinaikanaan määrätä testamentilla, että hänen perintöönsä sovelletaan sen maan lakia, jonka kansalainen hän valinnan tehdessään tai kuollessaan on.

Haudanhoitomääräys

Kun haudanhoitomääräys eli määräys siitä, että kuolinpesän omaisuudesta erotetaan päältäpäin varat vastaiseen haudanhoitoonon on testamentissa, vastainen haudanhoitokustannus vähennetään pesän varoista päältäpäin ennen perintöveron määräämistä; oikeuskäytännössä ei ole käsitelty perintöverotuksessa hyväksyttävän haudanhoitoajan enimmäismääräaikaa.

Todistusklausuuli

Todistusklausuulin tulee täyttää lain määräykset: Perintökaari 10:1 ”Testamentti on tehtävä kirjallisesti kahden todistajan ollessa yhtaikaa läsnä, ja heidän on, sitten kun testamentin tekijä on allekirjoittanut testamentin tai tunnustanut siinä olevan allekirjoituksensa, todistettava testamentti nimikirjoituksillaan. Heidän tulee tietää, että asiakirja on testamentti, mutta testamentin tekijän vallassa on, tahtooko hän ilmoittaa heille sen sisällön”.

Testamentin todistaminen

Kelpoisuusehdot: Perintökaari 10:4: ”Testamentti on tehtävä kirjallisesti kahden todistajan ollessa yhtaikaa läsnä, todistajien on tiedettävä, että ovat testamenttia todistamassa, todistajan nimi ja hetu ilman tunnusosaa merkitään testamenttiin, todistajan oltava yli 15-vuotias”

Esteelliset todistajat: testamentin tekijän aviopuoliso, se, joka on testamentin tekijään suoraan takenevassa tahi etenevässä sukulaisuudessa taikka lankoudessa tai ottovanhempempi tai ottolapsi tai veli tai sisar tai näiden aviopuoliso; esteellinen on myös todistamaan omaksi tai puolison tai jonkun edellä sanotun esteellisen hyväksi olevaa testamenttia.

Testamentin toimeenpanija ja samalla pesänselvittäjä ja pesänjakaja

Testamentin toimeenpanijan ja samalla pesänselvittäjän ja pesänjakajan yksilöinti tai määräys, kuka määrää tai kuka määrää toissijaisen, jos määrätty ei ota/ei voi ottaa tointa on syytä liittää testamenttiin, jos on pieninkin epäilys riitaisuudesta kuolinpesässä. Jos sitä ei ole, perilliset voivat oikeutta myöden riidella ensimmäiset 2 vuotta Hovioikeutta myöten pelkästään siitä, kuka lakimies pesänselvittäjäki ja -jakajaksi määrätään.

Testamentin säilyttäminen ja peruuttaminen

Eli testamentissa on syytä määrätä, miten testamentti säilytetään, kuka säilyttää ja miten se peruutetaan. Määräystä laadittaessa pitää muistaa se, että ilman näitä määräyksiä kahtena kappaleena laadittu testamentti, joista vainajan kappale on hävinnyt katsotaan lähtökohtaisesesti peruutetuksi, vaikka toinen alkuperäinen kappale on luotetun hallussa. Käytännössä on kova työ osoittaa, että testamentin puuttuminen vainajan jäämistöstä ei tarkoita sitä, että vainaja olisi sen hävittämällä peruuttanut.

Pesänhoitajan määrääminen

Pesänhoitaja hoitaa kuolinpesän juoksevan hallinnon perunkirjoitukseen asti ja mm. valitsee uskotut miehet toimittamaan perunkirjoituksen, jos testamentissa ei ole määrätty testamentin toimeenpanijaa.

 

Miten edetä ?

Sivustolla on erillinen testamentin tilauslomake. Vastaanotettuamme tilauslomakkeen, toimitamme testamenttiluonnoksen ja sen tultua hyväksytyksi valmiin testamentin ja laskun. Tilauslomakkeen lisäksi on useimmiten syytä lähettää sähköpostina lisäselvitys siitä, millaisen testamentin haluaa, jotta jo luonnosvaiheessa on riitävä selvitys siitä, millaisen testamentin testamentintekijä haluaa. Jos testamentti todistetaan Lakiumin tiloissa, sovitaan allekirjoituspäivä.

Tilauslomakkeella  tai erillisellä sähköpostiviestillä voi myös esittää kysymyksiä tai pyytää yhteydenoton erillisen neuvottelun sopimiseksi. Erillisen testamenttineuvottelun tuntiveloitus  190 €/h ja peritään neuvotteluun menneen ajan mukaan. Tiedustelulomakkeella esitettyihin kysymyksiin vastataan suullisesti korvauksetta ja eri pyynnöstä kirjallisesti edellä sanottua tuntiveloitusta vastaan.

Tilaa testamentti tästä