perunkirjoitus-hinta

Ota yhteyttä

https://lakium.fi/yhteystiedot/

Perunkirjoituksen hinta

perunkirjoitus hinta

Perukirja lyhyesti

Perukirja osoittaa kuolinpesän osakkaat ja omaisuuden perinnönjakoa ja perintöverotusta varten.

Perunkirjoituksen järjestäminen

Lakium – Helsingin Perunkirjoitustoimistolla perunkirjoituksen hinta riippuu valitsemastanne perunkirjoituspaketista. Perunkirjoituksen hinta määräytyy teettämänne työn mukaan. Perunkirjoituksen hinta on 250 € – 750 € välillä. Alta pääset lukemaan lisää tarjoamistamme perunkirjoituspaketeista.

Tutustu ohjeisiin asiakirjojen tilaamista varten tästä.

Ota meihin yhteyttä Ota yhteyttä -lomakkeen kautta ja tilaa perunkirjoitus edullisesti ja vaivattomasti.

l

Perukirja peruspaketti 250€

Asiakas hankkii saldotodistukset, sukuselvityksen ja toimittaa pesän tiedot Lakiumille. Lakium toimittaa perukirjaluonnoksen ja pyytää/saa hyväksynnän/korjaukset. Perunkirjoitustilaisuus tai sähköinen allekirjoitus. Pesänhoitaja saa sähköpostina ohjeet jatkotoimista ts verottaja, taloyhtiö, pankki, lainhuuto, veroilmoitus.
l

Perukirja Plus -paketti 300 €

Sama kuin peruspaketti, mutta sisältää lisäksi perukirjan toimittamisen liitteineen taloyhtiöihin, verottajalle ja pankkeihin
l

Perukirja Plus jakokirja -paketti 400 €

Sama kuin perukirja plus -paketti, mutta sisältää lisäksi perusjakokirjan, jotta kuolinpesä lakkaa ja omaisuus siirtyy lopullisesti perillisille. Ilman jakokirjaa kuolinpesä jää jakamattomaksi, vaikka omaisuus varsinaisesti olisi jaettu.
l

Perukirja Premium 650 €

Perunkirjoitustoimisto hankkii saldotodistukset ja sukuselvityksen sekä laatii perukirjan valmiiksi; ns. ”avaimet käteen” paketti.
l

Perukirja Premium Plus 700 €

Sama kuin Perukirja Premium, mutta sisältää lisäksi perukirjan toimittamisen taloyhtiöihin, verottajalle ja pankkeihin.
l

Lainhuudon hakeminen 200 € / 150 €

Asiakas toimittaa asiakirjat ja perunkirjoitustoimisto hoitaa lainhuudon hakemisen. Ensimmäinen lainhuudatettava kohde 200 € ja loput 150 € kpl.
l

Kaikkiin hintoihin lisätään asiakirjakulut todellisten kulujen mukaan. Laajat sukuselvitykset eri veloituksella.

Erityistä. Käytännössä perunkirjoitus voidaan toimittaa myös kirjeenvaihtona tai sähköisesti (sähköinen allekirjoitus) ilman fyysistä tapaamista.

Asiakirjojen hankinta perunkirjoitusta varten

Sukuselvitysten hankkiminen

 Perunkirjoitusta varten hankitaan sukuselvitys, jotta saadaan selville, ketkä ovat vainajan perimyspolvessa olevia kuolinpesän osakkaita.

 Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ensin hankitaan vainajasta sukuselvitys jokaiselta paikkakunnalta/ seurakunnasta, jossa tämä on ollut kirjoilla eläessään täytettyään 15 vuotta.

 Siitä selvityksestä ilmenee virallisesti, jäikö vainajalta lapsia vai ei. Jos vainajalta ei jäänyt lapsia, hankitaan sukuselvitys vainajan syntymäpaikkakunnalta siten, että pyydetään antamaan tiedot myös vainajan vanhemmista ja sisaruksista.

 Näiden osalta kuolleista hankitaan vastaava sukuselvitys kuin vainajasta ja elävien osalta hankitaan elossaolotodistus siitä seurakunnasta,  jossa on kirjoilla tai kätevimmin nykyään siten, että hankitaan nimen ja henkilötunnuksen perusteella mistä tahansa maistraatista todistus siitä, että asianomainen henkilö on elossa ja hänen osoitteensa.

 Asiaa helpottaa se, että seurakunnat ovat yhdistäneet tietojaan, mistä seuraa se, että samasta todistuksesta saattaa saada tiedot muistakin seurakunnista.

 Ajalta 1.10.1999 lukien maistraatin todistus perunkirjoitusta varten sisältää kaikki vainajan tarvittavat tiedot perunkirjoitusta varten myös kirkkoon kuuluvien osalta.

 Jos vainaja jätti jälkeensä niin sanotun yleistestamentin, on hankittava elossaolotodistus myös testamentin saajasta. Samoin siinä tapauksessa,  että vainaja jätti jälkeensä niin sanotun erityistestamentin, jossa määrätään jollekin jotakin tiettyä omaisuutta,  eikä osuutta vainajan koko omaisuudesta.

 Yhteystietoja

Maistraattien ja seurakuntien yhteystiedot saa parhaiten Google-haulla internetistä. Kaikkien Suomen maistraattien yhteystiedot ovat osoitteessa www.maistraatti.fi. Kaikkien seurakuntien yhteystiedot ovat myös nettiosoitteessa : http://evl.fi/EVLKuvailutiedot.nsf/YhteystietoEtusivu?ReadForm&lang=FI.

Kaikkien ortodoksiseurakuntien yhteystiedot ovat osoitteessa https://www.ort.fi/srk.

 Kaikilla maistraateilla ja seurakunnilla on omat nettisivustonsa, jossa ovat sähköpostiosoitteet, josta sukuselvityksen voi tilata. Useimmilla näistä sivustoista on myös oma valmis tilauslomake, jolla sukuselvityksen voi tilata sähköisesti.

 Lakkautettujen seurakuntien (sodassa menetetty Karjala) sukuselvitykset tilataan Mikkelin maakunta-arkistosta, arkisto@narc.fi.

 Ruotsista sukuselvityksen perunkirjoitusta varten saa osoitteesta stockholm@skatteverket.se. Ruotsin riksskatteverket (valtakunnan verovirasto) on ollut 1.7.1991 lukien yksin  väestörekisteriviranomainen Ruotsissa. Sitä aikaisemmalta ajalta sukuselvitykset Ruotsissa kirjoillaoloajalta tilataan sähköpostitse Ruotisin valtionarkistosta /  Riksarkivet  sähköpostiosoitteesta riksarkivet@riksarkivet. Tilaus käynee myös suomen kielellä.

 

Perukirjan jäljennöksen saa tilattua verohallinnosta suoraan osoitteesta:

Verohallinto
Perintö- ja lahjaverotus
PL 760
00052 VERO

 Linkki tilauskaavakkeeseen alla:  

https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Lomakkeet/Henkiloasiakkaiden_lomakkeet/Jaljennos_perukirjasta_tilauslomake_3627(10770)

i

Selvitykset perukirjaa varten

 Testamentin ja avioehtosopimuksen selvittäminen

 

Testamentti. Yleisimmin testamentti  säilytetään kotona, tallelokerossa, minkä lisäksi se voi olla  luovutettu säilytettäväksi jollekin perillisistä tai muulle läheiselle. Jos alkuperäistä testamenttia ei löydy kotoa tai muutoin vainajan hallusta, on tarkistettava tarvittaessa kaikista rahalaitoksista, onko niissä tallelokeroa vainajan nimellä. Samoin on tarkoin tutkittava vainajan asunto testamentin tai sen peruuttamisasiakirjan löytämiseksi. Perintökaaren lähtökohta on se, että vainaja on peruuttanut testamenttinsa, jos sitä ei ole alkuperäisenä hänen hallussaan kuollessaan ts. kotona tai tallelokerossa tai erillisen säilyttämissopimuksen perusteella jollakulla. Tämän vuoksi testamenttiin on sitä laadittaessa lisättävä, että se voidaan peruuttaa vain kirjallisesti ja että kaikki testamenttikappaleet ovat yhtä pätevät sijainnista riippumatta, jos haluaa välttää jälkeensä kalliin perintöriidan.

 Avioehtosopimus. Avioehtosopimus merkintöineen sen rekisteröinnistä säilytetään yleensä vainajan/lesken toimesta kotona tai tallelokerossa. Jos avioehtosopimuksesta ei ole luotettavaa selvitystä, on tarkistettava asia siitä käräjäoikeudesta, jossa aviopuolisot olivat kirjoilla avioliiton solmiessaan, koska avioehtosopimus on pätevä vain, jos se on rekisteröity. Epätietoisissa tapauksissa on tämä seikka tarkistettava myös muista käräjäoikeuksista, joiden virkapiirissä aviopuolisot ovat asuneet avioliitona aikana. Maistraatista / käräjäoikeudesta saatava jäljennös on riittävä. Avioehto on voimassa, vaikka alkuperäinen allekirjoitettu kappale olisi kadonnut, koska avioehtosopimus voidaan peruuttaa vain uudella avioehtosopimuksella Avioehtosopimukset on rekisteröity maistraatteihin 1.3.2003 lukien. Sitä ajankohtaa edeltävät avioehtosopimukset on tallennettu tuolloisen asuinpaikan alioikeuteen (ennen kaupungeissa oli raastuvanoikeus ja maalla käräjäoikeus; nykyään kaikki alioikeudet ovat käräjäoikeuksia). Ennen vuotta 1970 rekisteröidyt avioehtosopimukset on yleensä siirretty Arkistolaitoksen arkistoihin. Käräjäoikeudesta kysymällä saa tiedon, mistä arkistosta voi tilata avioehtosopimuksen jäljennöksen.

Käräjäoikeuksien yhteystiedot

http://www.oikeus.fi/tuomioistuimet/karajaoikeudet/fi/index/yhteystiedot.html

Maistraattien yhteystiedot:

http://www.maistraatti.fi/fi/maistraatit/

Arkistolaitos

http://www.arkisto.fi/

kirjaamo@arkisto.fi

Tallelokeron tarkistaminen ja luettelointi

 Tallelokeron olemassaolo on tieto, joka on yleisimmin vainajan lähipiirissä. Tallelokerosta saa tiedon myös vainajan tilinpitopankin toimittamista saldo- ym. todistuksista. Yleensä rahalaitos ilmoittaa toimittaessaan saldotodistukset, oliko vainajalla tallelokeroa pankissa.

Tallelokeron luettelointi tapahtuu pankin edustajien läsnä ollessa ja nämä laativat, allekirjoittavat ja luovuttavat kuolinpesän edustajalle toimituksesta pöytäkirjan ja luovuttavat jäljennökset tallelokerossa olevista asiakirjoista kuten testamentista, avioehtosopimuksesta ja osakekirjoista.

Tallelokeron sisällön tarkistamiseksi pankille on luovutettava sukuselvitys, josta ilmenee vainajan kuolema ja se, että kuolinpesän edustaja on kuolinpesän osakas. Jos tallelokeron tarkistuksen toimittaa yleistestamentinsaaja, on tämän esitettävä selvityksenä paitsi todistus kuolemasta myös jäljennös hyväkseen olevasta testamentista.

Myös kuolinpesän osakkaan tai yleistestamentinsaajan kirjallisesti valtuuttama voi suorituttaa tallelokeron luetteloinnin. Tallelokeron luettelointiin ei siis vaadita kaikkien osakkaiden suostumusta.

Tallelokero voidaan tyhjentää vain kaikkien kuolinpesän osakkaiden valtuuttamana perunkirjoituksen jälkeen esittämällä pankille perukirja ja sukuselvitys.

 Selvitys vainajan aikaisemmasta avioliitosta tai aikaisemmista avioliitoista ja siitä, onko ositus toimitettu

 Vainajan sukuselvityksestä ilmenevät vainajan avioliitto/-liitot. Jos avioliittoja on useampia, on selvitettävä, onko avioeron jälkeen toimitettu ositus. Ositus tarkoittaa sitä, että avioliiton purkauduttua toimitetaan ositus, jossa pääsäännön mukaan ositettava omaisuus jaetaan aviopuolisoiden kesken ja siten, että enemmän omistava puoli luovuttaa tasinkona sen määrän omaisuutta, jotta kummankin puolison netto-omaisuus tulee yhtä suureksi.  Jos ositusta ei ole toimitettu, on aikaisemman aviopuolison omaisuus avioliiton purkautumishetkellä luetteloitava perukirjassa tai hankittava aikaisemmalta aviopuolisolta todistus siitä, että ositus on toimitettu, jos puolisot ovat aikanaan päättäneet, että kumpikin pitää omissa nimissään olleen omaisuutensa sopimatta siitä kirjallisesti. Aikaisempi aviopuoliso on myös kutsuttava perunkirjoitukseen, jos ositusta ei ole toimitettu. Siitä, että ex-aviopuolisoa ei ole osattu kutsua perunkirjoitukseen, ei seuraa sinänsä sanktioita. Ennen kuin rahalaitos tai esim. isännöitsijäntoimisto kirjaa perityn omaisuuden uuden omistajan nimiin, tutkitaan tarkoin, että ositus toimitettu / vaaditaan ex-aviopuolison suostumus omaisuudensiirtoon.

Jos aviopuolisoiden välillä on ollut avio-oikeuden molemmin puolin poissulkeva avioehtosopimus, se liitetään perukirjan liitteeksi ja todetaan, että omaisuuden erottelu on toimitettu, mikä tarkoittaa sitä, että kirjallisesti on todettu kummankin saaneen omistukseensa ja haltuunsa oman omaisuutensa.

Aikaisemmin kuolleen aviopuolison perukirja ja mahdollinen osituskirja; avioliitto on päättynyt toisen puolison kuolemaan

 Aikaisemmin kuolleen aviopuolison perukirja on aina liitettävä perukirjaan. Tämän määräyksen tarkoituksena on selvittää puolisoiden kokonaisvarallisuus ja myös selvittää verottajalle tiedot osituksen toimittamiseksi perintöverolaskelmassa, jos ositusta ei ole toimitettu, jotta perintöverotuksen kohteena on oikeamääräinen omaisuus. Samoin aikaisemmin kuolleen aviopuolison perukirjasta ilmenee, onko tämän kuolinpesään kuulunut testamenttia, joka vaikuttaa lesken kuolinpesän jakoon ja perintöverotukseen. Ilman aikaisemmin kuolleen aviopuolison perukirjaa ei myöskään tiedetä, onko jompikumpi aviopuolisoista ollut tasingonluovutusvelvollinen, mikä vaikuttaa lesken perintöverotettavan omaisuuden ja siten perintöveron määrään. Jos ositus on toimitettu, on osituskirja liitettävä perukirjaan todisteena tapahtuneesta.

Tarvittaessa aikaisemmin kuolleen aviopuolison perukirjan jäljennöksen liitteineen saa tämän kuolinpaikan verotoimistosta tai verohallinnolta, ks. alla ohjeet perukirjan hankkimiseksi sukuselvitysosion kohdalla.

Perukirjan jäljennöksen voi saada vain perustellusta syystä. Syy on ilmoitettava pyynnössä ja liitettävä ote sukuselvityksestä mukaan hakemukseen osoittamaan, että on oikeutettu esittämään pyynnön.

Omaisuus- ja velkaselvityksen hankkiminen rahalaitoksista (saldotodistukset tileistä, arvopareista, sijoitusrahasto-osuuksista  ym.  ja lainoista).

Nämä asiakirjat saa rahalaitoksista  tilaamalla. Todistus on pyydettävä kuolinpäivän arvoin ja tilien osalta laskelmallisin koroin. Pankille on toimitettava sukuselvitys, josta ilmenee vainajan kuolintiedot sekä selvitys siitä, että tilaaja on perimyspolvessa oleva sukulainen tai yleistestamentinsaaja. Myös ulkopuolinen valtuutettu saa nämä tiedot kirjallisen valtakirjan avulla. Ainakin osa rahalaitoksista toimittaa saldotodistukset pyytämättä vainajan osoitteella ja joka tapauksessa kaikki pankit, kun pyytää lähettämään saldotodistukset vainajan kotiosoitteeseen.  Lesken osalta nämä tiedot voi saada vain lesken suostumuksin/valtakirjalla.

Rahalaitosten yhteystietoja

Nordea Pankki OyjDanske Bank OyjHelsingin OP Pankki Oyj S-pankki OY
2474 APS HenkilöasiakkaatasiakkuusselvityksetLainopillisten palveluiden tukiPankkituki
KuolinpesäasiatHiililaiturinkuja 2Mikonkatu 13
Fleminginkatu 34

00510 Helsinki

Levytie 2 B00075 DANSKE BANKPL 670PL 77
00020 Nordeap. 010 546 318500101 Helsinki
00088 S-RYHMÄ
-voi tilata vain kirjallisestifax 010 546 2412p. 0100 0500 (08-22)

p.  010 76 5800

R32MJTI@danskebank.fifax 010 76 82407
s-pankkituki@sok.fi
Aktia Pankki OyjHandelsbankenNooa Säästöpankki Oy
kuolinpesätkuolinpesätkuolinpesät
Mannerheimintie 14 00100 HelsinkiAleksanterinkatu  11 00100 HelsinkiAleksanterinkatu 48 A 00100 Helsinki
PL 207 00101 Helsinki
PL 900 00101 Helsinki
p. 0102475000p. 010 444 2442p. 010 436 6400
fax 0102476356

Asunto-osakkeet ja kiinteistöt

 Asunto-osakkeista hankitaan isännöitsijäntodistus liitteineen (tilinpäätös ja yhtiöjärjestys). Periaatteessa asunto-osakkeista ei ole pakko hankkia isännöitsijäntodistusta, jos muutoin on varma tieto siitä, että asunto-osake on kirjattu vainajan nimiin sekä sen lisäksi tieto osakkeiden numeroista ja huoneistotiedot pinta-aloineen. Yhtälailla on selvitettävä, onko asunto-osakkeen osakekirja vainajan kotona tai tallelokerossa. Jos ei ole, on selvitettävä, onko se jonkun kolmannen velan panttina rahalaitoksessa. Isännöitsijäntoimistot veloittavat isännöitsijäntodistuksesta liitteineen 100 € tai enemmän. Isännöitsijäntodistuksen hankkimisesta on se hyöty, että siitä ilmenee asunto-osakkeita rasittava velkaosuus taloyhtiön veloista. Tuon tiedon saa isännöitsijältä myös veloituksetta.  Perukirjaan merkitään asunto-osakkeen arvoksi sen velaton hinta ts. käypä velaton arvo vähennettynä huoneiston velkaosuudella. Lesken osalta nämä tiedot voi saada vain lesken suostumuksin/valtakirjalla.

Kiinteistöistä hankitaan lainhuutotodistus ja tarvittaessa rasitustodistus. Rasitustodistus on syytä hankkia, jos on mahdollista, että kiinteistön panttikirjat on luovutettu muun kuin vainajan velan pantiksi.

Lainhuuto ja -rasitustodistuksen saa maanmittauslaitokselta tai pyynnöstä perunkirjoitustoimiston kautta.

Kuolinpesäosuuksien selvittäminen jakamattomissa kuolinpesissä

Vainajan perukirjassa ilmoitettavaa ja luetteloitavaa omaisuutta ovat myös osuudet jakamattomissa kuolinpesissä. Kyse saattaa olla esim. jo kuolleiden vanhempien jakamattomaksi jätetystä maatilasta tai vapaa-ajan asunnosta. Tällöin perukirjaan liitetään jäljennös siitä perukirjasta, jonka kuolinpesän osakas vainaja oli, sekä todetaan perukirjassa vainajan laskelmallinen osuus ts. perimysjärjestyksen mukainen murto-osuus kuolinpesän jäämistöön sekä se omaisuus, joka on jäljellä kuolinpesän omaisuudesta.

Perukirjan jäljennöksen voi saada vain perustellusta syystä. Siksi syy on ilmoitettava pyynnössä ja liitettävä ote sukuselvityksestä mukaan hakemukseen osoittamaan, että on oikeutettu esittämään pyynnön.

Tarvittaessa perukirjan jäljennöksen liitteineen saa kuolinpaikan verotoimistosta tai verohallinnosta. ks. yhteystiedot alla

Perukirjan jäljennöksen saa tilattua verohallinnosta suoraan osoitteesta:

Verohallinto Perintö- ja lahjaverotus PL 760 00052 VERO

Linkki tilauskaavakkeeseen alla:

https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Lomakkeet/Henkiloasiakkaiden_lomakkeet/Jaljennos_perukirjasta_tilauslomake_3627(10770)

Asuntoirtaimiston ja muun irtaimen selvittäminen

 Asuntoirtaimisto on perintöverosta vapaa 4000 €:on asti, joten sitä ei tarvitse perintöverotuksen toimittamiseksi yksilöidä.  Yleisimmin perukirjaan merkitään tästä syystä asuntoirtaimiston arvoksi 0 €, koska arvo ei ylitä 4000 € ja jakokirjassa todetaan asuntoirtaimisto jaetun eri sopimuksella. Yksilöity luettelointi on syytä tehdä, jos osakkaat ovat erimieliset, kuka osakkaista mitäkin omaisuutta saa perinnönjaossa esim. koruista ja muista arvoesineistä. Tällöin voidaan irtain omaisuus luetteloimalla todeta, mitä omaisuudesta on ollut jäljellä kuolinhetkellä.

Korut ja muistoesineet ym. ilmoitetaan useimmiten yksilöimättöminä esim. erilaisia koruja, arvo 500 €. Yli 30 vuotta perunkirjoituksia tehneenä totean, että verottaja ei ole koskaan pyytänyt erittelemään tarkemmin koti-irtaimistoa tai muuta irtainta omaisuutta.

Arvoltaan yli 4000 €:n koti-irtaimisto luetteloidaan esineittäin ja taulut yksilöidään ilmoittamalla taiteilijan nimi, taulun aihe ja vuosiluku. Kustakin esineestä ja taulusta ilmoitetaan arvo. Ulkopuolinen arviolausunto ei ole pakollinen, mutta arvion peruste on syytä selvittää perukirjassa.

Käytännössä uskottujen miesten on pesänhoitajan läsnä ollessa syytä valokuvata kodin irtaimisto heti kuoleman jälkeen, jos siihen on pieninkin syy.

Vainajan asunnossa käyminen ja asiakirjoihin/irtaimistoon tutustuminen

 Uskottujen miesten on syytä käydä vainajan asunnossa, jos kuolinpesässä on epäilystä riitaisuudesta. Yleensäkin yhdenkään osakkaan, pesänhoitajan tai kenenkään muun ei tule mennä vainajan asuntoon yksin. Tällä turvataan se, että huoneistosta ei häviä mitään. Tiedossani on tapauksia, joissa vainajan testamentti, joka on ollut hänen hallussaan, on todennäköisesti hävinnyt kotoa vasta kuoleman jälkeen. Oletan, että näin voi tapahtua, jos testamenttimääräys ei vastaa vainajan lähiomaisten tahtoa eli jos testamentti on ollut jonkun muun läheisen tai kirkon tai järjestön hyväksi. Perintökaaren olettama on se, että testamentti on peruutettu, jos se ei ole ollut vainajan hallussa kuolinhetkellä (kotona, tallelokerossa, säilytettävä sopimuksen perusteella).

Aseet ja aseenkantoluvat

 Aseet ja aseenkantoluvat on merkittävä tarkoin perukirjaan. Poliisihallinto tutkii kaikki perukirjat ja ottaa uskottuihin miehiin yhteyttä, jos vainajalla on ollut aseenkantolupa, mutta aseita ei ole ilmoitettu perukirjassa omaisuutena. Näissä tapauksissa täytyy selvittää aseiden olemassaolo ja sijainti ym. seikat sekä toimittaa täydennysperunkirjoitus, jossa tosiseikat kirjataan perukirjaan.

 Selvitys vainajan eläessään luovuttamista ennakkoperinnöistä

Ennakkoperinnöt ja niitä vastaavat lahjat ja edut on tunnollisesti luetteloitava perukirjassa. Kantaa niiden luonteeseen eli siihen, ovatko saadut lahjat ja edut osituksessa/perinnönjaossa tai perintöverotuksessa huomioon otettavia, eivät uskotut miehet saa ottaa. Uskottujen miesten on huolehdittava tarkoin, että kaikki tiedossa olevat ennakkoperinnöt kirjataan perukirjaan eli perukirjaan pitää liittää selvitys ennakkoperinnön / vastaavan edun saamisajankohdasta, arvosta ym. seikoista. Lahjakirjan jäljennös tulee liittää perukirjaan.

Perintöverotusta toimitettaessa verottaja päättää, mitkä ennakkoperinnöt ja niitä vastaavat lahjat ja edut lisätään kuolinpesän varoihin perintöverotuksessa. Jos lahjaverotus on toimitettu, lahjavero vähennetään, jos ennakkoperintö katsotaan perintöverotettavaksi vainajan omaisuudeksi. Vastaavasti sama lisäys tehdään perinnönjaossa.

Jos perinnönjaossa myöhemmin ratkaistaan, että joku edellä sanottu etu ei ole ennakkoperintöä, perintöverotusta voidaan oikaista eri hakemuksesta. Lähtökohtaisesti tällöin on kyse tapauksesta, jossa kuolinpesään määrätty pesänjakaja on jakopäätöksellään ratkaissut osakkaiden ennakkoperintöjä koskevan riidan ja ratkaisu on tullut lainvoimaiseksi, eikä pesänjakajan päätös perustu osakkaiden sopimukseen, vaan laintulkintaan.

Todistus ulosotossa olevien velkojen määrästä

 Jos vainaja oli kuollessaan veloissaan ja siten, että niitä on ollut pakkoperinnässä ulosotossa, on helpoin keino saada selvitys velkojen määrästä ja velkojista tilaamalla ulosotosta todistus veloista. Todistus on maksuton ja siitä ilmenevät kaikki velat eli myös ne, jotka on palautettu velkojille todistuksin, että vainaja on varaton.

Tällaisessa kuolinpesässä velkasaldot ilmoitetaan summaarisesti perukirjassa ilman erikseen laskettuja viivästyskorkoja kuolinpäivään asti, jotta perunkirjoitus voidaan saattaa loppuun kohtuutyömäärällä. Näin siinäkin tapauksessa, että vainajalta on ulosmitattu omaisuutta, koska ulosmitattua omaisuutta realisoitaessa velat kirjataan tarkoin ja se selvitys voidaan tarvittaessa toimittaa verotoimistoon perintöverotusta varten ja samoin kuolinpesän osakkaille.

Ylivelkainen kuolinpesä

 Jos vainajan omaisuus on reilusti ylivelkainen, eikä omaisuutta ole muuta kuin mahdollinen saldoltaan pieni pankkitili, perunkirjoituksen voi toimittaa myös siten, että hankitaan vain virkatodistus vainajan kuolemasta ja veloista, joka selvitys osoittaa ylivelkaisuuden ja toimitaan siten, että joku omaisista tai joku läheinen ilmoittaa pesän toteamuksin, ettei pesässä ole varoja edes täyden perunkirjoituksen toimittamiseen. Tämän jälkeen perukirja ja ylivelkaisuustodistus sen mukana toimitetaan verottajalle ja ainakin ulosottoon ja mieluiten myös suurimmille velkojille ilmoittamalla, että pesässä ei toimiteta varojen puutteen vuoksi täydellistä perunkirjoitusta, eikä pesää samasta syystä luovuteta pesänselvittäjän hallintoon tai konkurssiin. Velkojat voivat tällä selvityksellä kirjata saatavansa luottotappioiksi, eivätkä ahdistele kuolinpesää karhukirjeillä ym.

Pesän velkojen ja poistojen selvittäminen

 Pesän velkoina ja poistoina ilmoitetaan kuolinhetken maksamattomat laskut kuten puhelin- ja sähkölasku sekä hautaamisesta johtuvat kulut (hautajaiset, hautakivi, ym.)  ja perunkirjoituskulut sekä vainajan kuolinkuukauden vuokra tai yhtiövastike riippumatta siitä, oliko se jo kuolinhetkellä erääntynyt.

Todettakoon, että perintöverotuksessa ei hyväksytä vähennyksiin muita vähennyksiä kuin edellä sanotut. Muutkin vähennykset voidaan merkitään perukirjaan, jotta ne tulevat kaikkien osakkaiden tietoon. Tällainen kustannus on esim. pesän varoista maksettava vastainen haudanhoitomaksu ja kuolinkuukauden jälkeiset yhtiövastikkeet, vakuutusmaksut ym.

 Vainajan kuolemanvaraisvakuutusten selvittäminen

 Perukirjassa on aina ilmoitettava vainajan kuolemanvaraisvakuutukset eli niiden yksilöintitiedot, edunsaajat ja vakuutuskorvaus. Tieto niistä tulee normaalitapauksessa automaattisesti vainajan postiosoitteeseen vakuutusyhtiöiltä, jotka saavat  aina tiedon väestökirjanpidosta asiakkaansa kuolemasta. Vastaava ilmoitus tulee myös asianomaisesta rahalaitoksesta, jos samassa pankissa vainajalla on ollut talletuksia. Vakuutusyhtiön ilmoituksessa ilmoitetaan vakuutuksen tiedot, maksettava vakuutuskorvaus ja edunsaajat.

Vakuutuksesta ja edunsaajamääräyksestä riippuen vakuutuskorvaukset ovat verovapaita tai perintöverotettavia. Verottaja ottaa tähän lakiin perustuvan kannan perintöveropäätöksessään. Uskottujen miesten tai pesänilmoittajan ei tule ottaa perukirjassa kantaa vakuutusten verottamiseen.