perunkirjoitus-hinta

Ota yhteyttä

https://lakium.fi/yhteystiedot/

Perunkirjoitus

Perunkirjoitus lyhyesti

  • On pakollinen, jos kotipaikka kuollessaan Suomessa tai pesään kuuluu Suomessa kiinteää omaisuutta
  • On toimitettava 3 kk:n kuluessa kuolemasta
  • Perukirjaan kirjataan perilliset, omaisuus, velat, testamentti ja muut asiakirjat
  • Ilman perukirjaa perillinen ei voi siirtää omaisuutta omistukseensa
  • Perintöveroa maksetaan, jos yksittäisen perillisen perintöosuus on yli 20.000 €; lesken verovelvollisuuden alaraja on 90.000 € ja alaikäisen 60.000 €
  • Leski ei peri osaakaan vainajan omaisuudesta ilman testamenttia; pois lukien lapsettomat avioliitot
  • Puolison kuoltua toimitetaan ositus lesken ja vainajan välillä (vrt. avioero); jos lesken omaisuus on aviopuolison omaisuutta pienempi, saa leski halutessaan osituksessa vainajan omaisuutta (tasinkona) siten, että kummankin omaisuus on yhtä suuri; kuitenkin jos lesken omaisuus on suurempi, lesken ei tarvitse luovuttaa tasinkoa; avioehdolla on voitu määrätä muuta avio-oikeudesta
  • Leski saa asua yhteisessä kodissa loppuelämänsä, eikä tätä oikeutta voida kaventaa testamentilla tai avioehdolla; lesken oikeus on myös riippumaton siitä, kumman puolisoista asunto on
  • Omaisuuden arvostamisessa on otettava huomioon se, tullaanko peritty omaisuus myymään

perunkirjoitus-hinta

i

Mikä on perunkirjoitus?

Perunkirjoitus on Perintökaaressa säädetty lakimääräinen ja pakollinen toimitus, jossa laadittavassa perukirjassa luetteloidaan kuolinpesän oikeudenomistajat, vainajan ja lesken omaisuus ja velat, testamentti, avioehtosopimus ja muut tarvittavat asiakirjat sekä kuolemasta johtuneet hautajais- ym. kulut.

Perunkirjoitukseen kutsutaan ja siihen saavat osallistua kaikki kuolinpesän oikeudenomistajat eli kuolinpesän osakkaat sekä ns. toissijaiset perilliset ja testamentinsaajat sekä leski. Perunkirjoitus on toimitettava 3 kk:n kuluessa kuolemasta tai haettava sanotussa määräajassa lykkäystä perunkirjoituksen toimittamiseen verotoimistosta.

Perukirja on asiakirja, jonka perusteella toimitetaan ositus ja perinnönjako sekä perintöverotus. Perukirjan ja sen liitteiden avulla siirretään peritty omaisuus perillisen nimiin tai realisoidaan omaisuus kuolinpesän nimissä.

Tässä kirjoituksessa avioliitosta ja leskestä lausuttu tarkoittaa myös rekisteröityä parisuhdetta ja rekisteröidyn parisuhteen leskeä.

Periaatteessa perunkirjoitus tulee toimittaa vainajan kotipaikkakunnalla. Käytännössä näin ei tarvitse toimia, eikä ”väärästä” toimittamispaikkakunnasta aiheudu käytännössä sanktioita.

Perukirja on toimitettava verotoimistoon kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta

i

Perintövero

Avaa tästä verottajan perintöverolaskuri

 

Perintöveroa on suoritettava:

Perintönä tai testamentilla saadusta omaisuudesta, jos perinnönjättäjä asui kuolinhetkellä Suomessa, seuraa perillisten perintöverovelvollisuus Suomeen ja siksi perunkirjoitusvelvollisuus selvittämään perinnön määrä.

samoin ulkomailta Suomessa vakituisesti asuvalle tuleva perintö on Suomessa lähtökohtaisesti perintöverotettava

Lisäksi perintönä tai testamentilla saadusta Suomessa olevasta kiinteästä omaisuudesta sekä sellaisen yhteisön osakkeista tai osuuksista, jonka varoista enemmän kuin 50 prosenttia muodostuu Suomessa olevasta kiinteästä omaisuudesta seuraa vainajan ja testamentin saajan asuinpaikasta huolimatta perintöverovelvollisuus, jolloin toimitetaan omaisuudesta joko perunkirjoitus tai annetaan erillinen perintöveroilmoitus.

Valtioiden välisin verosopimuksin voidaan määrätä, kumpi valtio eli vainajan kotipaikan valtio vai omaisuuden sijaintipaikan valtio verottaa perinnöstä.

Perintökaaren 20 Luvussa määrätään perunkirjoituksen aineellinen sisältö

i

Perukirja käytännössä

Veroilmoitukseen verrattava

Perukirja on veroilmoitukseen verrattava totuusvelvollisuuksin allekirjoitettava osakas-, asiakirja- ja omaisuusluettelo, johon kirjataan kuolinpesän oikeudenomistajat, vainajan ja lesken varat ja velat ja liiteasiakirjat.

Ei tahdonilmaisu

Perukirja ei ole tahdonilmaisu, eikä oikeustoimi eli perunkirjoitus ei ole oikeutta luova toimi. Perukirja ei voi olla sinänsä pätemätön tai mitätön, eikä perunkirjoituksessa voida ratkaista oikeuskysymyksiä kuten testamentin pätevyyttä tai ennakkoperintöä koskeva erimielisyys tai määrätä sitovasti omaisuuden arvostamisesta.

On korjattavissa ja täydennettävissä

Vääränsisältöinen perukirja oikaistaan täydennys- tai oikaisuperukirjalla.

i

Perunkirjoitustoimitus

Perunkirjoitus on oikeudenomistajille varattu tilaisuus saada tieto vainajan jälkeensä jättämistä määräyksistä (testamentti) ja vainajan varallisuusoikeudellisesta asemasta kuolinhetkellään. Oikeudenomistajilla on oikeus saada perukirjaan merkityksi lausumansa.

Vaihtoehtoja perunkirjoitukseen

Käytännössä perunkirjoitus voidaan toimittaa myös kirjeenvaihtona allekirjoittaen tai vain osakasten kesken siten, että myös uskotut miehet ovat osakkaita tai muita maallikoita.

Perukirja-arvot eivät ole sitovia

Perukirjaan kirjatut omaisuusarvot eivät sido osakkaita. Sitova arvonmääritys tapahtuu perunkirjoituksen jälkeen jakotoimituksessa.

Perukirja laaditaan sekä jakoa että perintöverotusta varten

Tästä johtuen perintöverotettavat varat voivat olla erisuuret kuin jaossa huomioonotettavat varat. Samoin perintöverotukseen toimitettavat liitteet eivät ole samat kuin jaossa käytettävät liitteet.

Valtio perii, jos ei perillisiä

Jos vainajalta ei jäänyt perimyspolvessa olevia perillisiä tai testamentinsaajia, Suomen valtio perii perittävän.

i

Ketkä perivät ja ketkä tulee kutsua perunkirjoitukseen?

Perunkirjoitukseen kutsuttavat

Perunkirjoitukseen kutsutaan kaikki kuolinpesän osakkaat, leski sekä ns. toissijaiset perilliset ja toissijaiset testamentinsaajat.

Osakkaat eli perilliset ovat
  • Sukulaiset ja aviopuoliso, jotka ovat perimyspolvessa Lue lisää
  • Yleistestamentinsaajat

Testamentinsaajista  kutsutaan ne, jotka ovat yleistestamentinsaajia eli joille on määrätty kokonaan tai murto-osa vainajan koko omaisuudesta.

  • Aviopuoliso perillisenä

Aviopuoliso/rekisteröity parisuhdekumppani, jos vainaja kuoli avioliitossa/rekisteröidyssä parisuhteessa lapsettomana ja jättämättä jälkeensä testamenttia. Lesken kuoltua ensiksi kuolleen puolison perilliset perivät pääsäännön mukaan puolet lesken omaisuudesta.

  • Aviopuoliso

Aviopuoliso aina riippumatta, onko avio-oikeutta vai ei vainajan omaisuuteen.

  • Aikaisemmin kuolleen aviopuolison perilliset lesken kuolinpesässä

Kohdan 2 tarkoittamassa tapauksessa lesken kuoltua myös aikaisemmin kuolleen aviopuolison perilliset tämän lesken kuolinpesän osakkaina. Lisäksi perunkirjoitukseen kutsutaan seuraavat, jotka eivät ole kuolinpesän osakkaita:

  • Kohdan 3 (aviopuoliso perillisenä) tarkoittamassa perunkirjoituksessa ensin kuolleen aviopuolison perilliset

Eli ns. toissijaiset perilliset, vaikka perivät osuutensa vasta lesken jälkeen.

  • toissijaiset yleistestamentinsaajat, joille on määrätty tietty omaisuus ensisijaisen testamentinsaajan jälkeen
  • Entinen aviopuoliso

Vainajan entinen aviopuoliso, jos ositusta ei ole toimitettu. Käytännössä entinen aviopuoliso kutsutaan harvoin, jos ei ole tiedossa, että ositus on varmasti toimittamatta ja ositettavaa omaisuutta on. Jos ei kutsuta, perukirjaan merkitään, että ositus on toimitettu, mikä on normaali ja todennäköisesti oikea ilmoitus, jos avioerosta on pitkä aika tai ositettavaa omaisuutta ei juuri ole ollut. Lainhuutoa haettaessa, asunto-osaketta rekisteröitäessä ja kun kyse on normaalia tasoa suuremmista rahavaroista voidaan vaatia osituskirja ennen rekisteröintiä tai rahavarojen tai vastaavan realisointia.

  • Erityistestamentinsaajat eräissä tapauksissa

Lisäksi voidaan kutsua myös erityistestamentinsaajat eli ne, joille määrätty jokin merkittävä omaisuusesine kuolinpesästä (asunto, kiinteistö); laki ei kutsumiseen velvoita.

i

Perunkirjoituksen toimittamiseen tarvittavat henkilöt

Pesänhoitaja

Perunkirjoituksen osalta pesänhoitaja on lain perusteella se henkilö, joka vastaa perunkirjoitukseen ryhtymisestä valitsemalla uskotut miehet. Käytännössä pesänhoitaja on kuolinpesän asioiden yleishoitaja, joka toimii yhteistyössä uskottujen miesten kanssa perunkirjoituksen toimittamiseksi. Pesänhoitaja järjestää hautajaiset; selvittää / tietää, missä pankissa vainajan pankkitilit ovat; antaa uskotuille miehille tietonsa vainajan sukulaisista ja perunkirjoitukseen vaikuttavista asioista; voi tietää vainajan luotettuna testamentin sijainnin tai olla saanut sen säilytettäväkseen; hankkii usein saldotodistukset ja toimituttaa tallelokeron luetteloinnin. Pesänhoitaja on ensisijaisesti lähin kuolinpesän osakas eli leski tai vanhempiensa asioita eniten hoitanut lapsi tai muu läheinen. Myös avopuoliso, joka ei ole kuolinpesän osakas, voi olla pesänhoitaja sovittuaan siitä osakkaiden kanssa. Vainaja voi testamentilla määrätä, kuka on pesänhoitaja.

Pesänilmoittaja

Pesänilmoittaja ilmoittaa ja allekirjoituksellaan vahvistaa kuolinpesän varat ja velat. Useimmiten pesänilmoittaja on sama henkilö kuin pesänhoitaja. Pesänilmoittajalla on oikeus lausua perunkirjoituksessa uskottujen miesten määräämistä omaisuusarvoista oman kantansa. Laissa pesänhoitajan tehtävä määrätään lyhyesti seuraavasti: Perintökaaren 20 luvun 6. § 1. momentin mukaan: ” Pesän ilmoittakoon se, joka hoitaa pesän omaisuutta tai muutoin on sen tilaan parhaiten perehtynyt”

Uskotut miehet

Uskotut miehet vastaavat perunkirjoituksen toimittamisesta kaikkineen mukaan lukien omaisuuden arviointi. Käytännössä uskottuina miehinä toimivat perunkirjoitustoimiston edustajat.

Esteellisyydestä eli voiko pesänhoitaja, pesänilmoittaja tai uskottu mies olla esteellinen

Vastaus on yksiselitteisesti ei. Kellään näistä ei ole kelpoisuusvaatimuksia, eikä sukulaisuuteen tai vastaavaan perustuvaa esteellisyyttä. Myös kuolinpesän osakas voi toimia uskottuna miehenä.

Perunkirjoituksen toimihenkilöiden toimivalta

Ei pesänhoitajalla, ei pesänilmoittajalla eikä uskotuilla miehillä ole päätösvaltaa ratkaista oikeuskysymyksiä kuten testamentin pätevyyttä tai tarkoitusta, ennakkoperinnön luonnetta tai määrää ja niihin verrattavia asioita. Tämä johtuu siitä, että perunkirjoitus on luettelointitilaisuus, jossa kirjataan vain tosiseikat. Mahdolliset tulkinnat ratkaistaan pesänselvityksessä, osituksessa ja perinnönjaossa.

l

Perunkirjoituksen kulku käytännössä

Käytännössä perunkirjoitus alkaa sillä, että pesänhoitaja antaa Perunkirjoitustoimistolle toimeksiannon huolehtia perunkirjoituksesta ja antaa Perunkirjoitustoimistolle valtakirjan hankkia saldotodistukset sekä muun tarvittavan selvityksen perunkirjoitusta varten. Usein pesänhoitaja tai joku osakkaista hankkii itse joko kaikki tai osan tarvittavista asiakirjoista. Samalla Perunkirjoitustoimisto selvittää, että käytännössä perunkirjoitus voidaan toimittaa myös kirjeenvaihtona allekirjoittaen tai vain osakasten kesken siten, että myös uskotut miehet ovat osakkaita tai muita maallikoita ja Perunkirjoitustoimisto laatii vain perukirjan, eikä osallistu itse toimitukseen uskottuina miehinä. Kun tarvittavat asiakirjat on hankittu, laaditaan perukirjaluonnos pesänhoitajan hyväksyttäväksi, minkä jälkeen toimitetaan perunkirjoitus, ja sen jälkeen perukirja liitteineen toimitetaan verotoimistoon ja muille tahoille. Jollei kuolinpesää jätetä jakamattomaksi, perunkirjoituksen jälkeen toimitetaan ositus ja/tai perinnönjako määrämuodossa laadittavalla jakokirjalla. Jos omaisuuden jaosta ei päästä yhteisymmärrykseen, kuolinpesään määrätään pesänselvittäjä- ja pesänjakaja, joka ratkaisee riidat päätöksellään. Jakopäätöksestä voi valittaa edelleen käräjäoikeuteen.

i

Perunkirjoitukseen ryhtyminen

 

  • Kuolinpesän oikeudenomistajien selvittäminen eli sukuselvityksen hankkiminen
  • Testamentin ja avioehtosopimuksen olemassaolon selvittäminen
  • Sen selvittäminen ennalta, luopuuko joku perinnöstään tai testamentista
  • Selvitys vainajan aikaisemmasta/aikaisemmista avioliitosta/avioliitoista ja siitä, onko ositus/ositukset toimitettu
  • Tallelokeron tarkistaminen
  • Asunnossa käyminen
  • Omaisuus- ja velkaselvityksen hankkiminen; vainaja ja leski
  • Asuntoirtaimisto
  • Selvitys vainajan ja lesken eläessään luovuttamista ennakkoperinnöistä
  • Aiemmin kuolleen puolison perukirjan / jakokirjan hankkiminen
  • Ylivelkainen kuolinpesä / todistus ulosotossa olevien velkojen määrästä, jos niitä on
  • Pesän velkojen ja poistojen selvittäminen
  • Vainajan ja lesken kuolemanvaraisvakuutusten selvittäminen
  • Lesken oikeus pitää kuolinpesään kuuluva asunto ja koti-irtaimisto jakamattomana hallussaan
  • Lesken oikeus; vetoaako leski oikeuteensa olla luovuttamatta tasinkoa
  • Perunkirjoituspäivästä sopiminen ja perunkirjoituskutsun laatiminen ja toimittaminen
  • Perunkirjoitustilaisuus
  • Perukirjan sisältö käytännössä

Omaisuuden arvostus perukirjassa

Pankkitilien saldot ja arvopapereiden/sijoitusrahasto-osuuksien kuolinpäivän arvo saadaan rahalaitosten saldotodistuksista. Asunto-osakkeet ja kiinteistöt arvostetaan varovaiseen käypään arvoonsa. Käytännössä arvosta voi alentaa 10-20 %. Perintöverotusta toimittaessaan verottaja selvittää toteutuneiden ja verrattavissa olevien asunto-osakkeiden ja kiinteistöjen kauppojen verottajalle toimitettujen varainsiirtoverolaskelmien perusteella, hyväksyykö se perukirjaan merkityn arvon perintöverotuksen perustaksi. Ulkomailla oleva omaisuus ilmoitetaan aina Suomessa kotipaikan kuollessaan omanneen vainajan jälkeen laadittavassa perukirjassa. Myös ulkomailla olevat  asuinhuoneisto-osakkeet ja kiinteistöt ilmoitetaan aina perukirjassa, vaikka niistä ei verosopimuksen perusteella määrätäänkään perintöveroa Suomessa. Verottajan sivuilta on ladattavissa erilliset omaisuuden arvostusohjeet (pdf-tiedosto)  perintö- ja lahjaverotusta varten:  ”Varojen arvostamista perintö- ja lahjaverotuksessa koskevan Verohallinnon ohjeen päivittäminen” Verottaja hyväksyy alhaisetkin vapaa-ajan kiinteistöjen arvot, jos ne perustellaan. Vierekkäisetkin rantakiinteistöt voivat olla eriarvoiset rannan laadusta, ilmansuunnasta ym. johtuen. Keskimääräisiä kiinteistöjen ja myös peltomaan kauppahintoja voi tarkistella Maanmittauslaitoksen sivuilta. http://www.maanmittauslaitos.fi/kauppahintatilastot

Perukirjassa on ilmoitettava myös lesken henkivakuutukset ja eläkevakuutukset ja niistä sellaiset, jotka ovat takaisinostettavissa vainajan kuolinhetkellä. Niiden arvosta vähennetään laskennallinen vero. Myös ns. kapitaaliosopimukset on ilmoitettava. Niitä ei koska muille kuolemanvaraisvakuuutuksille myönnetty 35 000 €:n alennus ts. vakuutuskorvauksesta verotetaan vain sen 35.000 € ylittävä osa. Omaisuuden arvostamisessa perunkirjoituksessa on aina otettava huomioon se, onko vainajan omaisuus tarkoitus myydä heti tai muutaman vuoden kuluessa kuolemasta. Perintöverotuksessa vahvistettu omaisuuden arvo katsotaan luovutusvoittoveroa laskettaessa lähtökohtaisesti omaisuuden hankintahinnaksi ja toteutuneen myyntihinnan ja perintöverouksessa vahvistetun arvon erotuksesta määrätään luovutusvoittovero, joka vuonna 2016 on 30 tai 32 % eli enemmän kuin 1-perintöveroluokan perintöveron korkein marginaalivero.

Perinnöstä luopuminen

Perinnöstä luopumisesta joko perimyspolvessa olevana perillisenä tai testamentinsaajana on tehtävä ilmoitus viimeistään perunkirjoituksessa ja käytännössä sitä ennen, jotta uskotut miehet voivat hankkia välttämättömän lisäsukuselvityksen luopujan sijaan tulevista perillisistä. Jos luopuja on ryhtynyt pesään, on luopumisoikeus ilman perintöverovelvollisuutta menetetty. Perinnöstä luovuttaessa perillisiä ovat ne, jotka olisivat perineet testamentin tekijän, jos luopuja olisi kuollut ennen vainajaa. Testamentista luovuttaessa tulkinnan lähtökohta on se, että sijaan voi tulla vain perimyspolvessa oleva. Tätä olettamaa voidaan testamentin tulkinnalla muuttaa.

Perinnöstä luovutaan yleensä perintöveron säästämiseksi siirtämällä omaisuus yhden sukupolven yli tai sen estämiseksi, että perintö ulosmitataan perillisen veloista.

Perinnöstä luopumisilmoitus voidaan tehdä ennen perittävän kuolemaa kirjallisesti perittävälle tai hyväksymälllä testamentti tai kuoleman jälkeen kirjallisesti kuolinpesälle tai maistraatille. Kuolinpesälle tiedoksianto toimitetaan sille pesän osakkaalle, jonka hallussa pesä on tai pesänhoitajalle. Jos kuolinpesä on usean osakkaan yhteisessä hallinnossa, tiedoksianto voidaan toimittaa yhdelle heistä.

Ulosottokaari 81 §

Perinnöstä luopuminen

Velallisen oikeutta perintöön tai testamenttiin ei saa ulosmitata, jos velallinen osoittaa, että hän on:

1) perittävän eläessä luopunut oikeudestaan perintöön perintökaaren mukaisesti;

2) perittävän kuoleman jälkeen antanut kirjallisen luopumisilmoituksen tiedoksi kuolinpesälle niin kuin hallintolain 57 §:n 2 momentissa säädetään; tai

3) perittävän kuoleman jälkeen jättänyt luopumisilmoituksen kotipaikkansa maistraattiin tallettamista varten.

Sen jälkeen kun ulosmittauspäätös on pantu täytäntöön, velallinen ei voi sitovasti luopua oikeudestaan perintöön.

Velallisen tulee viipymättä ilmoittaa luopumisilmoituksen tallettamisesta pesän osakkaille ja hallinnolle.

Kuolinpesäosuuden ulosmittaamisen jälkeen on luopumisoikeus menetetty

 

Ota yhteyttä

4 + 9 =